Käyttötarkoituksen muutos / Uloskäytävät / Käyttöturvallisuus

9.2.3 Kulkukorkeudet vanhassa rakennuksessa

Kulkukorkeudet aiheuttavat usein päänvaivaa käyttötarkoitusmuutoksissa. Toimistorakennus (firman toimitalo) muutettiin hotelliksi. Ko. rakennukselle oli 90-luvun puolivälissä myönnetty lupa saunaosaston rakentamiseksi ullakolle. Tuolloin oli rakennusaikaisena muutoksena myönnetty toiseen uloskäytävään johtavan oven kohdalla alikulkukorkeudeksi jopa alle 190 cm rakenteellisista syistä. Muutoinkin kulku uloskäytävään alitti matkalla 210 joltakin matkaa. Toinen uloskäytävä oli jo luvassa myönnetty jätettäväksi ennalleen alileveänä. Poikkeamaa perusteltiin tuolloin mm. seikalla, että käyttäjissä oli aina henkilöitä, jotka tunsivat paikat ja osasivat olla varuillaan ja varoittaa.

Nyt tilat pysyivät samana (peruskorjattiin, mutta käyttäjäkuntana hotellivieraat; vuokrattavia käyttöaikoja). Korottaminen olisi vaatinut myös vesikaton korottamista, johon ei useista syistä haluttu mennä. Alitukset hyväksyttiin edelleen, tiedottamista ja varoittamista tehostettiin (mm. varoitukset kolmella kielellä). Rakennuksen omistaja sekä myös operaattori allekirjoittivat paperin, jossa todettiin heidän vastuunsa. Paperi liitettiin loppukatselmuspöytäkirjaan.

MRL 117 §:n 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Käytännössä tilojen käyttötarkoitusta ei muutettu (vrt. MRL 13 §), vain käyttäjät muuttuivat.

Arvio menettelystä:

Viranomaisen harkinta vaikuttaa perustellulta. Tässä tilanteessa käyttäjien turvallisuus ei heikentynyt muutosten johdosta: tiloja ei muutettu, käyttötapa muuttui hieman. Käyttäjät muuttuivat, mutta sitä MRL:n pykälä ei tarkkaan lukien koske. Kiinteistönhaltijalla on joka tapauksessa vastuunsa käyttäjien turvallisuudesta.