Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Käyttötarkoituksen muutos / Rakennussuojelu / Esteettömyys / Kynnys / Ääneneristys /
Rakennuslupaharkinta / Vähäinen poikkeaminen / Asuntosuunnittelu

8.2.1 Välipohjan ääneneristävyyden parantaminen - ongelmia esteettömyyden toteuttamisessa

Tapaus: 

Peruskorjattavan vanhan sairaalarakennuksen käyttötarkoitus muutettiin asuinkerrostaloksi. Julkisivu on suojeltu. Rakennusten ulko-oville johtavat pihalta muutaman askelman graniittiportaat, jotka on säilytettävä. Porrashuoneisiin rakennettiin hissit. Kulku hissille ei näin ollen ole esteetön, eikä rakennusvalvonta sitä sellaiseksi edellyttänyt.

 Välipohjan rakenteena oli alalaattapalkisto, jonka ohut alalaatta välittää ääntä sivusuunnassa. Mitattu ääneneristävyys ei täyttänyt nykyisiä määräyksiä. Välipohjan alapintaan lisätty ääneneristyskerros ei riittänyt, yläpintaan tarvittiin myös uiva lattiarakenne, jotta riittävä (hakemusajankohtana voimassa ollut) ääneneristys olisi saavutettavissa. Rakennusvalvonta edellytti muutosta ja rakennushankkeeseen ryhtyvä halusi tehdä sen asukkaiden valitusten pelossa. Porrashuone pyrittiin säilyttämään ilmeeltään alkuperäisen henkisenä. Portaiden nousun muuttamiselle ei ollut ulkonäöllisesti eikä taloudellisesti perusteltua syytä: porrastasanne jäi 80 mm alemmaksi kuin huoneiston lattia.

Esimerkkitapauksessa rakennuksen käyttö ei muuttunut vaativampaan suuntaan. Noudatettiin ääneneristävyysvaatimusta esteettömyysvaatimuksen kustannuksella. Molempien vaatimusten yhtaikainen noudattaminen olisi edellyttänyt kestävän kehityksen säädöksestä tinkimistä ja ollut samalla tuhoisa porrashuoneen arkkitehtonisen ilmeen kannalta. Tasoero jaettiin kahteen noin 40 mm:n korotukseen porrastasanteen mutkassa ja eteisessä. Tasoerot merkittiin rakennuslupapiirustuksiin.

Arvio menettelystä: 

Askelääneneristyksen parantaminen on silloin ratkaistavissa helposti, kun eristys voidaan lisätä huoneiston kattoon ilman, että rakennuksen tyyli ja sisätilojen luonne muuttuvat. Esimerkiksi jousirangan varaan rakennettu alakatto on yleensä käyttökelpoinen ja arkkitehtonisessa mielessä mahdollinen funkistaloissa tai sitä nuoremmissa rakennuksissa.

Uivan lattian rakentaminen välipohjan päälle taas tuottaa esimerkkitapauksessa mainitut korkeusongelmat, jotka usein on ratkaistava vain ohentamalla, porrastamalla tai luiskaamalla kulkuväylää eteisessä ja/ tai porrashuoneen tasanneosuuksilla.

Vanhemmissa taloissa katon nurkkapyöristysten, listojen ja kipsikoristeiden merkitys huonetilan ilmeen kannalta täytyy ratkaista erikseen kohdetta kunnioittaen. Tällaisessa tapauksessa ääneneristysvaatimuksesta tulisi joustaa. Rakennuksen kokonaisilmeestä riippuen eri ratkaisumallien painotukset saattavat perustellusti vaihdella, mutta historiallisesti merkittävän rakennuksen turmeleminen teknisten määräysten noudattamisvaatimuksen takia ei ole sallittua (MRL 118 §).

Kysymys ei siis ole vähäisestä poikkeuksesta vaan MRL:n soveltamisesta.

Ks. myös luku 5