Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Rakennuksen siirto / Uudisrakentaminen / Ilmanvaihto / Lämmöneristys / Hirsitalo / Rakennussuojelu

7.1.13 Vanhan rakennuksen siirto

Tapaus a:

Kun siirretään vanha rakennus paikasta toiseen, kohdellaan sitä uudisrakennuksena. Oikea lähestymistapa olisi käsitellä tätä korjaamisena, jolloin ei suoraan vaadittaisi RakMK:n täyttämistä.

Tämä koskee erityisesti ilmanvaihtoa, seinien lisälämmöneristystä ja ikkunoiden U-arvoa. Yleensä lopputulos on koneellinen ilmanvaihto, jolloin rakennus on tiivistettävä ja ikkunat vaihdettava sekä seiniä lisälämmöneristettävä. Tällöin menetetään juuri se hengittävä (=kosteutta sitova) rakenne, jota vanhan hirsirungon uusiokäytöllä on alun perin haettu.

Tapaus b:

Siirrettävissä hirsirakennuksissa on yksi iso kipupiste. Siirrettäviä rakennuksia käsitellään kuin uudisrakennuksia, vaikka ne ovat vanhoja, ja niitä tulisi ehdottomasti käsitellä korjausrakentamisen keinoin sekä säädösten tulkinnassa että fyysisesti uudelleen pystytettäessä.

Arvio menettelystä:

Rakennuksen siirron tulkinta rakennuksen korjaus- ja muutostyöksi on itsessään katsottava poikkeustapaukseksi, harkitusti käytettynä mahdolliseksi.

MRL 113 §:n määritelmän mukaan rakennus on kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos. Kun vanha rakennus siirretään, se saa uuden miljöön, uudet naapurit ja usein myös uudet perustukset; lisäksi huomattava osa rakenteista, pinnoista ja detaljeista herkästi uusiutuu. Tällöin saattaa myös olla kysymys uuden rakennuksen rakentamisesta siten, että osin käytetään vanhoja rakennustarvikkeita. On huomattava, että minkä tahansa laatuisen ja näköisen vanhan rakennuksen siirto ei aina välttämättä ole ympäristölle eikä rakennukselle itselleenkään eduksi. Pelkän hirsirungon uusiokäyttö ei yksin ole riittävä peruste tulkita talo vanhaksi rakennukseksi.

Toisaalta, mikäli siirto on historiallisesti, museaalisesti ja uuden sijoituspaikan kannalta perusteltu, löytyy varmasti erityisiä syitä lain edellyttämään Tapauskohtaiseen harkintaan MRL135 §, 125 §
ja 13 § mukaan sekä vielä lisäksi lain sallimiin vähäisiin poikkeuksiin MRL175 §:n mukaan, mutta siirtosuunnitelma vaatiikin sitten sekä erityistarkastelua että erityisosaamista.

Koneellista ilmanvaihtoa sen sijaan ei pakosti vaadita uudisrakennukseenkaan; painovoimainen ilmanvaihto on säännösten mukaan periaatteessa mahdollinen, joskin vaatii paljon enemmän suunnittelua ja  suunnitteluosaamista kuin koneellinen.