Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

LVI-tekniikka / Ilmanvaihto / Peruskorjaus / Kuntakohtaiset tulkintaerot / Parvekkeet

10.1.13 Raitisilman otto lasitetun parvekkeen kautta

Tapaus: 

Betonielementtiasuinkerrostaloissa (1960-70 luvun lähiöt) on painovoimainen ilmanvaihto. Määräysten mukaan raitisilma on otettava suoraan ulkoilmasta, eikä esim. lasitetun parvekkeen kautta. Peruskorjauksen yhteydessä parvekkeet usein uusitaan suuremmiksi ja lasitetaan.

Joidenkin kuntien rakennusvalvonnat sallivat raitisilman oton lasitetun parvekkeen kautta, mutta olen kuullut että toisaalla raitisilmakanavalle on jouduttu rakentamaan jatkokanava ulkoilmaan asti.
Näin toimittuna menetetään tuloilman esilämmitysominaisuus, mm. keväällä ja syksyllä, samalla katoaa järjestelmän yksinkertaisuus. Rakennettu tuloilmakanavan jatko on vaikea huoltaa ja ilma kulkee likaisten kanansavipintojen kautta.

Espoossa korvausilma on otettava lasituksen ulkopuolelta. Helsingissä tätä ei ole
järjestelmällisesti kielletty. Tarvittaisiin yhtenäiset ohjeet.

Arvio menettelystä: 

Tarvittaisiin ministeriön selventävä ohje, sama tulkintaero on myös uudisrakentamisessa.