Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Vähäinen poikkeaminen / Rakennuslupaharkinta / Osittainen käyttötarkoituksen muutos / Rakennussuojelu / Asemakaava / Väestönsuoja / Ääneneristys / Lämmöneristys / Paloturvallisuus /  Esteettömyys / Käyttöturvallisuus / Ovet

5.2.2 Ongelmaesimerkki lupahakemukseen liitetystä vähäisten poikkeusten luettelosta

Tapaukset a, b, c, d, e, f, g, h:    

Peruskorjattavassa suojellussa kerrostalossa AK-tontilla on monta käyttötarkoitusta, mm. asunto-
asiakaspalvelu-  ja toimistokerrosalaa sekä suojeltuja sisätiloja. Sen tiloissa tapahtui osittaisia
käyttötarkoituksen muutoksia ja käyttötapojen keskinäisiä vaihtoja. Ohessa on suunnittelijan lupahakemukseen liittämä luettelo vähäisistä poikkeuksista perusteluineen (hieman lyhennettynä):

Tapaus a: Kaavamääräykset 

Kaavamääräys: AK asuinkerrostalojen korttelialue 
Poikkeaminen: Majoitustilojen (6. krs) muuttaminen toimistotiloiksi.   

Rakennuksessa on nykyisin toimistotiloja 1–5. krs ja myymälätiloja 1. kerroksessa. Henkilöstön ruokala ja keittiö ovat 4. kerroksessa. Kuudennessa kerroksessa on SPR:n majoitustiloja sekä yksi asunto. Rakennusluvan yhteydessä on tarkoitus muuttaa toimistotiloja asunnoiksi  (lopputilanne 30,4 % huoneistoalasta) A-kadun ja B-kadun puolella 3–6. krs kaavan mukaisesti. C-kadun puoli säilyy toimistokäytössä ja 6. krs majoitustilat muutetaan toimistokäyttöön. Henkilöstöruokala siirretään 4. kerroksesta 1. kerrokseen katutasoon kaavan periaatteen mukaisesti. Rakennuksen sisäiset muutokset ovat oleellisesti kaavan mukaiseen suuntaan meneviä. Rakennuksen toimistokäytölle on aikoinaan saatu rakennuslupa.  

Kaavan kerrosala:
Poikkeaminen
: Haemme rakennusoikeuden ylitystä 31,5 k-m² nykyisestä mittaustarkkuudesta ja uudesta kerhotilasta johtuen   

Mittauksilla tarkistettu kerrosala on nykyisin 6031,5 k-m². Ullakolle rakennettava  kerhohuone kasvattaa kerrosalaa 82 k-m², jolloin kaavan kerrosala ylittyy 31,5  k-m².  Kaavassa rakennuksen ullakolle saa sisustaa tontin käyttötarkoituksen mukaisia tiloja ja sallitun kerrosalan lisäksi 100 m²:n suuruisen saunatilan.  Asuntoihin rakennetaan omat saunatilat, joten tarvetta ullakolle rakennettavalle  saunatilalle ei ole, mutta ullakolle halutaan kerhohuone.

Kaavan edellyttämät autopaikkamäärät:
1 ap/120 m² asuntokerrosalaa,                     1 ap/150 m² asiakaspalvelukerrosalaa 
1 ap/350 m² toimistokerrosalaa,                   1 ap/800 m² ark- ja so1 -merkinnällä suojeltavaa kerrosalaa.
Pihamaalle saadaan sijoittaa ainoastaan ark-rakennusten sekä yhden huoltoajoneuvon autopaikat.
Poikkeaminen: Haemme poikkeamaa kaavan autopaikkamääräyksistä siten, ettei tarvitsisi järjestää uusia autopaikkoja.  

Kiinteistön pihalle ei voida tehdä lisää autopaikkoja. Maanalaista pysäköintiä ei  voida järjestää, mm. ajorampin tai autohissin rakentaminen ei onnistu  kiinteistörajojen puitteissa.    

Rakennus on merkitty kaavassa suojelluksi ark- merkinnällä (katujulkisivut, vesikatto, sisätilat) 
Poikkeaminen:  A-kadun kaksi ulko-ovea uusitaan nykyistä mallia  soveltaen. Nykyiset ovet ovat ohuella kuparipellillä verhottuja teräsovia ja  todennäköisesti peräisin 1960-luvulta. 

Sisäänkäyntiovet joudutaan uusimaan rakennuksen kulunvalvonnan ja lukituksen uusimiseksi.   Alkuperäiset ovet olivat kapealehtisiä puuovia. Ainoat tiedon lähteet ovat  pienet valokuvat. Valokuvien perusteella ovien uusiminen entisöivään  suuntaan perustuisi suureksi osaksi arvailuihin. Vanhojen ovien mitoitus oli  nykyisten palomääräysten vastaisia. Ovien uusiminen nykymääräysten mukaisina mutta vanhaa tyyliä soveltaen johtaisi epäyhtenäiseen  kokonaistulokseen, eli uusi repliikkaovi olisi ristiriidassa saman kerroksen muiden aukkojen kanssa. Siinä vaiheessa kun rakennuksen kaikki ikkunat ja  ulko-ovet menevät vaihtoon, asia voidaan ottaa kokonaisvaltaisemmin  käsittelyyn. Nyt tehtävästä vaihdosta tulisi joko epäyhtenäinen  väliaikaisratkaisu tai ohjaisi tulevaa ratkaisua. Uudet ovet tehdään maalatusta teräksestä, yhdenmukaisuussyistä 1960-luvun  mallia soveltaen. Lisäksi julkisivuihin tehdään porttikäytävän vierustalle nykyisten avainsäilytysputkien lisäksi tarvittavat uudet putkilukot. 

Tapaus b: Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus

Jos suojelukohteessa sijaitsevassa valmiissa rakennuksessa, jossa ei ole väestönsuojaa, suoritetaan
uudestaan rakentamiseen verrattava rakennuslupaa edellyttävä vähintään 1 000 m²
koskeva muutos- tai korjaustyö,  jonka jälkeen rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi, on työn yhteydessä tehtävä väestönsuoja, jos se ilman suuria vaikeuksia ja kohtuullisin  kustannuksin käy päinsä. [Pelastuslaki 13.6.2003/468 61§]
Poikkeaminen
:   Haetaan poikkeamaa väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta. 

Toimenpiteet eivät ole uudisrakentamiseen verrattavia, vaan talotekniikan  aiheuttaman sisäpuolisen peruskorjauksen yhteydessä tehtävät muutoksia. Rakennuksen iän takia väestönsuojan rakentaminen ei onnistu ilman suuria  vaikeuksia eikä kohtuullisin kustannuksin. Väestönsuojan rakentaminen rakennuksen alle ei ole mahdollista ilman perustusten syventämistä  väestönsuojan ja uloskäytävien alueelta. Tämä edellyttäisi laajoja louhintatöitä  sekä väliaikaistuentoja olevan, suojellun rakennuksen alle. Pohjaveden tasosta ei ole tietoa, mutta D-kadun notkelma viittaa mahdollisiin  erityistoimenpiteisiin tämänkin osalta. Naapureiden oleellista häirintää ei voitane välttää.

Tapaus c: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa 

Asuntojen ilmaääneneristys ja askeläänitaso sekä rakennuksen LVIS-laitteiden aiheuttama melu.
Poikkeaminen: Haetaan vähäistä poikkeusta tarvittavin osin seuraavin perustein:

Asuinhuoneistojen väliset seinät rakennetaan 55 dB ja asunhuoneistojen ulko-ovet ja ikkunat uloskäytäville 39 dB.  

Asuntojen eteis- ja märkätilat eivät täytä askeläänieristävyyttä (L ́n,w(dB) 53). Asuntojen asuinhuoneet rakennetaan askeläänitasoon lattiarakenteita  parantamalla. Lattiarakenteen korotus ei kuitenkaan ole mahdollista asuntojen  eteisissä, sillä muutoin porrashuoneesta asuntoon tulisi liian suuret kynnykset. Tämän vuoksi asuntojen eteistilat eivät täytä askelääneneristysvaatimusta. Myöskään asuntojen märkätilojen kohdalla  askeläänieristävyys ei täyty, mutta ongelmaa on pyritty ratkaisemaan sijoittamalla kaikkien kerrosten märkätilat päällekkäin sekä alakattorakenteilla.

Laitteiden aiheuttama keskiäänitaso tulee olemaan alhaisempi kuin LA,eq,T  kuin 45 dB saman tai läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella,  parvekkeella, pihamaalla tai muussa vastaavassa paikassa.  Porttikäytävän olevat lauhduttimet vaihdetaan uusiin matalaäänisiin. Liikehuoneiston haltija on äsken vaihtunut eikä ole tietoa myymälän tulevista  valikoimista tai varustetasosta.  Rakennus varustetaan nyt varauksilla  liikehuoneiston lauhduttimien rakentamiseen myöhemmin eri paikalle.

Tapaus d: Rakennuksen lämmöneristys 

Ulkovaipan ja ikkunoiden lämmöneristysvaatimukset 
Poikkeaminen: Haemme poikkeamaa nykyisistä lämmöneristysvaatimuksista  ulkovaipalle
(0,25 W/m2 K). Lisäksi haemme vähäisenä poikkeamana lupaa nykyisten ikkunoiden säilyttämiseen.

Rakennus on valmistunut v. 1914 ja ulkoseinät ovat puhtaaksimuurattua  massiivitiilimuurausta. Rakennus on merkitty kaavassa ark- merkinnällä. Rakennuksen ulkovaippaan ei olla tämän luvan yhteydessä tekemässä muutoksia. Julkisivujen kuntotutkimuksen mukaan suositellaan muutamien  vaurioituneiden muuraussaumojen uudelleen saumausta ja vaurioituneiden  tiilien uusimista, sekä liittymäpellitysten tiivistämistä ja kiinnitysten  varmistamista.

Ikkunoiden lämmöneristävyys ei täytä nykymääräyksiä (1,4 W/m 2K). Olevien ikkunoiden lämmöneristävyys on arviolta parempi kuin 3 W/m 2K, mutta huonompi kuin 3 W/m2K. Ikkunoiden kunto on hyvä. Ikkunat huoltomaaltaan ja tiivistykset sekä  heloitukset varmistetaan. Muutamia asuntojen raitisilmaventtiilejä otetaan  kunnostettuina uudelleen käyttöön. Raitisilmaventtiilit tehdään liikennemelua  koskevien määräysten mukaisina. Ikkunat tullaan uusimaan kaava- ja  energiamääräysten mukaisilla ikkunoilla rajoitetun (arviolta noin 15 vuoden)  sisällä.

Tapaus e: Rakennusten paloturvallisuus

Palo-osaston enimmäisala: kokoontumis-, liike- ja työpaikkatilat P1-luokan rakennuksissa 2400 m²
Poikkeaminen: Haetaan poikkeamaa palo-osaston enimmäiskoon ylittymisestä 36 m2 sekä muutamien poistumisteiden vähimmäisvapaakorkeuden (2100 mm) osalta. 

Rakennuksen toimistotilat 2–6. krs halutaan muuttaa yhdeksi palo-osastoksi myöhemmän muuntojoustavuuden vuoksi. Toimistotilojen 2–6. krs huoneistoala  2436 m² ylittää suurimman sallitun palo-osaston koon 36 m². Pelastuslaitos ei  vaadi toimistotilojen varustamista paloilmoitinjärjestelmällä, mutta kiinteistön  omistaja aikoo asentaa rakennukseen (muihin tiloihin paitsi asuntoihin)  viranomaisten hyväksymän analogisen (osoitteellisen) paloilmoitusjärjestelmän.  Järjestelmä käsittää soittokello- ja painikehälytyksen kerros- ja  hälytysaluekohtaisesti sekä huonetilakohtaiset ilmaisimet. Järjestelmän hälytykset yhdistetään aluehälytyskeskukseen.

Matalimmat aukot tulevat olemaan korkeudeltaan noin 1930 mm.

Asiat on esitetty pelastuslaitokselle, joka ei vastusta esitettyjä poikkeamia.

Tapaus f: Liikkumisesteetön rakentaminen

Kulkuväylien koko
Asuinrakennuksia lukuun ottamatta pyörätuolien ja pyörällisen kävelytelineen  käyttäjille soveltuvien sisäänkäyntien ja tuulikaappien, käytävillä sijaitsevien  ovien ja aukkojen sekä liikkumisesteisille soveltuvien hygieniatilojen ovien  vapaan leveyden on oltava vähintään 850 mm. Kulkuväylältä hallinto-, palvelu-, liike- ja työtiloihin johtavien ovien vapaan leveyden on oltava vähintään 800  mm. Kynnykset saavat olla enintään 20 mm korkeita. Kulkuväylällä ei saa olla eikä siihen saa rajautua kulkukorkeuden  vähimmäismitan 2100 mm  alittavia suojaamattomia ulokkeita tai muuta  törmäysvaaraa aiheuttavia rakennusosia (RakMK F1, 2.1.2)  
Poikkeaminen: Haetaan poikkeamaa ovileveyksistä (2. krs 1kpl, 6. krs 1 kpl),  muut ovet o9, ovikorkeuksista (oviaukot alle 2100) ja joissakin tapauksissa  kynnyskorkeuksista. 

Toimistotilojen kantavissa seinissä olevia oviaukkoja on kavennettu ja  madallettu aikaisemmissa korjauksissa. Oviaukkojen leventäminen ja korotus  on lähes mahdotonta ovien päälle eri korkeuksilla lisättyjen ratakiskojen vuoksi.  Kantavissa rakenteissa olevat oviaukot halutaan säilyttää nykyisellään, mutta  tällöin osa kulkuaukoista jää leveydeltään alle 800 mm ja oviaukkojen korkeus  jää alle 2100.

Toimistojen nykyiset lattiapinnat ovat vanerilevyn päällä olevia muovimattoja.  Korjauksen yhteydessä halutaan lattioiden tasaisuutta ja kestävyyttä parantaa.  Uusi rakenne nostaa muutamien tilojen kynnyskorkeuksia. Useimmissa  tapauksissa löytyy vaihtoehtoisia reittejä, missä kynnyskorkeudet eivät ylitä 2025 mm.  

Hissikorin koko 
Pyörätuolin, pyörällisen kävelytelineen sekä avustavan henkilön tilantarpeelle  mitoitetun hissin korin tulee olla vähintään 1100 mm leveä ovisivultaan ja  syvyydeltään 1400 mm. (RakMK, 2.2.2)
Poikkeaminen: Hissikorin vähimmäismitat, ovisivun vaadittu leveys 1100 mm ja  syvyys 1400 mm. Ovileveys vähintään 800 mm.   

Hissikorin muuttaminen edellyttäisi porrashuoneen huomattavia rakennustöitä,  jotka ovat omiaan oleellisesi muuttamaan kaavassa suojatun porrashuoneen  ilmettä ja siten arvoa. Hissit ovat mekaanisilta osiltaan hyvässä kunnossa.

Rakennuksen liikuntaesteettömyydestä on tehty erillinen selvitys. 

Tapaus g: Rakennuksen käyttöturvallisuus 

Pihapuoleisten porrashuoneiden kaiteet 
Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen tai  harhaan astumisenvaara on olemassa. Kaiteen tulee olla turvallinen ja  tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide. (2.4.1)  
Poikkeaminen: Haetaan poikkeamaa olevien pihapuoleisten porrashuoneiden (B ja C) alkuperäisille porraskaiteille, jotka poikkeavat määräyksistä.

Porrashuoneet ovat toisarvoisessa käytössä. Porraskaiteet ovat rakennuksen  alkuperäisiä kaiteita. Pistokokeiden perusteella kaiteiden kiinnitys vastaa lujuudeltaan asetettavia vaatimuksia. Mikäli tarkastuksen yhteydessä ilmenee  poikkeamia, kaiteet korjataan määräysten lujuusvaatimusten mukaisiksi.

Tapaus h: Asuntosuunnittelu 

Huoneiston ulko-ovelta asuinhuoneisiin ja muihin asumista palveleviin  välttämättömiin tiloihin johtavien ovien ja kulkuaukkojen vapaan leveyden tulee  olla vähintään 800 mm.
Poikkeaminen: Haemme poikkeamaa asuntojen pienten wc-tilojen, saunojen (o7?)  ja vaatehuoneiden ovileveyksille o8.

Asuinhuoneiden ovet ovat pääsääntöisesti o9 ja kussakin asunnossa on yksi  wc-istuimella varustettu kylpyhuone, jonka ovet ovat o9. Asuntojen pienempiin  wc-tiloihin, saunoihin ja vaatehuoneisiin johtavat kulkuaukot ovat alle 800.

Hissiyhteyden on ulotuttava ullakolle ja kellarikerrokseen, mikäli niissä on asumista palvelevia tiloja.
Poikkeaminen: Haetaan poikkeamaa hissivaatimuksista, jotta nykyiset hissit  voitaisiin säilyttää suojellussa porrashuoneessa. A-portaan hissikoriin mahtuu  pyörätuolilla liikkuva vammainen sekä saattaja.

Rakennuksessa on hissit A- ja B-portaassa. Hissit eivät ulotu kellariin eikä  ullakolle. Hissien korit kunnostetaan ja uusitaan nykymääräysten mukaisilla ovilla. A-portaan hissikoria on vaikea suurentaa  suojellussa porrashuoneessa. Nykyiset hissit kuitenkin toimivat muuten vielä  hyvin, joten tarvetta niiden uusimiseen tässä yhteydessä ei ole. Hissien laajemman korjauksen yhteydessä voidaan selvittää mahdollisuutta jatkaa hissejä kellariin ja ullakolle.  

Arvio menettelystä, tapaukset a–h: 

Esimerkkitapaus kuvaa hyvin tyypillisen monikäyttöisen kaupunkikerrostalon korjaussuunnittelun ongelmia: kohteessa on lukematon joukko suuria ja pieniä kysymyksiä, joiden ratkaisemisessa asioiden hierarkia helposti katoaa. 

Suunnittelija on kasannut pitkän listan kohtia, joista hän hakee vähäistä poikkeusta. Perusongelma on siinä, että suunnittelija vertaa vanhan rakennuksen ominaisuuksia uuden rakennuksen rakentamista koskeviin määräyksiin. Osa poikkeamisena käsitellyistä kohdista ei ole säännösten tarkoittamaa poikkeamista lainkaan. Monet niistä ovat juuri niitä MRL 117 § 4 mom tarkoittamia rakennuksen ominaisuuksia ja erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja lupaharkinnassa. [Väestönsuojan osalta katso kohta 15.1.3] 

Tässä tapauksessa lähinnä poikkeukset asemakaavamääräyksistä – siltä osin kun rakennusta ei korjata entiselleen – edellyttävät poikkeuksen myöntämistä. 

Esitetystä tekstistä ei selviä, miten on saatu toteutettua MRL 118 § – huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella – alemmantasoisten teknisten vaatimusten ristipaineessa.