Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Käyttötarkoituksen muutos / Poikkeamislupa / Loma-asunto / Rakennuslupaharkinta

2.1.8 Lomarakennus pysyvään asumiseen

Tapaus a: 

Ympärivuotiseen käyttöön suunnitellun loma-asunnon muuttaminen vakinaiseen asumiseen voi teknisesti onnistua, jos se muuten on mahdollista. Kesämökin muuttaminen vakinaiseksi asunnoksi ei yleensä ole rakenteellisesti mahdollista, joskus ei myöskään muista syistä.

Tapaus b: 

Peruslähtökohta on se, että asiakkaiden on vaikea ymmärtää, miksi mikä tahansa koppero ei kelpaa asumiseen silloin, kun muutos olisi tarpeellista syystä tai toisesta. Kotikuntalain muuttuminen on pahentanut asiaa: maistraatilta kun saa nykyään osoitteen minne vaan, on mahdotonta estää asumista esimerkiksi lomarakennuksessa. Loma-asuntoon muuttaneen pois kaapiminen tai käyttötarkoituksen muuttamisen vaatiminen ei onnistu.
 
Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta on tehty rakennuslautakunnan päätös, joka olisi tarkoitus kirjata seuraavaan rakennusjärjestykseen. Mikäli rakennus on alunperin tehty asuinrakennukseksi ja jossain vaiheessa verottajalla muuttunut eri tarkoitukseen, on käyttötarkoituksen palauttamisen suhteen joustettu.

Tapaus c: 

En muista yhtään tapausta, jossa käyttötarkoituksen muutos olisi aiheuttanut ongelmia, paitsi jos tarkoitetaan lomarakennusten muuttamista asuinkäyttöön. Niissä minusta tulee olla erityisen tarkkana! Eli jo poikkeamislupavaiheessa tulee tsekata, onko muutoksessa yleensäkään mitään järkeä: jos pientä hirsimökkiä halutaan muuttaa vakinaiseksi asunnoksi ja mahdollisesti laajentaa, tulee kyllä jo tuolloin tutkia, onko muutos teknisesti mahdollista  tai järkevää. Tämä on usein asia, mitä ei kunnissa tutkita poikkeamislupavaiheessa lainkaan.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä sitten hakee rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokseen mökille, jonka huonekorkeus on 2300 ja eristepaksuudet on mitä on ym. jolloin on jo vähän niinku housuissa koko homma… Eli kyllä silloinkin tulisi täyttää lähtökohtaisesti KAIKKI asuinrakennuksen rakentamismääräykset. Tässä kohtaa ei ole perusteltua sallia ”mökin” olevan vakinaiseen asumiseen muutettavissa. Jos joku tykkää asua vakinaisesti ko. mökissä, niin minun puolestani asukoon, mutta rakennusvalvontaviranomaisena en voi muuttaa käyttötarkoitusta vakinaiseksi, jos ei täytä nykyisiä normeja. Se olisi minusta riski, joka ei ole perusteltavissa.

Tapaus d: 

Loma-asunnon tai jonkin muun rakennuksen käyttötarkoituksen muutos asuinrakennukseksi:
– noudatetaanko muutoshetken vaatimuksia
– vai voidaanko soveltaa alkuperäisen rakennuksen rakentamishetkellä olleita asuinrakennuksen vaatimuksia (kuten joiltain tahoilta koulutuspäivillä olen saanut kuulla)
– loma-asuntojen muuttamisissa asuinrakennuksiksi suurimpia ongelmia nykymääräyksiin on: ilmanvaihto, eristemäärät, huonekorkeus, huonekorkeus etenkin yläkerran/parven osalla, ovien leveydet, portaiden mitoitus.

Tapaus e: 

Aina peruskorjauksessa tulisi lähteä olevasta korjattavasta rakennuksesta, eikä määräyksistä. Vanha rakennus ei ole vanha jos se ei olisi hyvin rakennettu – tätä periaatetta kun ei muisteta, niin pilataan vanhaa (myös 50-luvun) kaikella uudella ”kikkailulla” joka ei kuitenkaan tuo toivottua tulosta. Mm. asenne voi olla väärä – kärjistäen: ei vanhassa talossa kuulukaan olla olo kuin nykyajan tekniikkataloissa – villasukkaa vaan jalkaan, jos vetää.

 – No, tossahan jo purin vähän tätä tärkeätä aluetta. Voihan olla, että kaikkia vanhoja rakennuksia ei olla vielä ylikorjaamalla pilattu ja että oltaisiin sitten vastaavasti kovinkin vaativia mm. tuossa lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisessa asuinkäyttöön.

Arvio menettelyistä:

Rakennuslupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena on MRL 125 §:n mukaan muun ohella loma-asunnon käytön muuttaminen pysyvään asumiseen. Luvanvaraisuutta (eli muutoksen olennaisuutta) harkittaessa on tutkittava muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.

Edellä olevissa tapauksissa ongelmaksi on koettu lähinnä lomarakennusten ominaisuudet. Olennaisia teknisiä vaatimuksia suurempi syy säännellä loma-asuntojen muuttumista pysyvään asumiskäyttöön on kuitenkin maankäytöllinen. Pysyvä asuminen edellyttää kunnallistekniikalta, palvelujen saatavuudelta ja muilta vastaavilta olosuhteilta toisenlaista ympäristöä kuin loma-asuminen. Myös maanomistajien yhdenvertainen kohtelu loma-asutusalueilla on muistettava ratkaisuja tehtäessä

Kun loma-asunnon muutos pysyvään asumiseen vaatii aina rakennuslupaa, merkitsee se sitä, että samalla tutkitaan muutoksen vaikutukset kunnan maankäyttöön. Suunnittelutarvealueella tämä tarkoittaa niin sanottua laajennettua rakennuslupaharkintaa MRL137 §:n tarkoittamalla tavalla. Ranta-alueella tarvitaan kunnan poikkeamispäätös. Jos loma-asuntoa lähdetään käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä laajentamaan vähäistä enemmän, on edellytyksenä alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamispäätös.

Rakennuslupaharkinnassa käyttötarkoituksen muutosta verrataan aina myös myönnettyyn rakennuslupaan tai rakennuksen aikaisempaan käyttöön. Loma-asuntoa tulee näin ollen tarkastella sen rakentamisajankohdan asuinrakennuksia koskevien säännösten mukaan. Jos loma-asunto ei oleellisin osin täytä näitä säännöksiä, rakennus ei sovellu pysyvään asuinkäyttöön.

Koska rakentamismääräyskokoelman osan G1 määräykset ja ohjeet koskevat loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamista pysyvään asumiseen, myös ne on otettava suunnittelussa huomioon. Tarvittaessa määräyksistä voidaan kuitenkin antaa vähäinen poikkeus MRL 175 §:n perusteella.

Sinänsä Suomessa on paljon sekä loma- että asuinrakennuksia, jotka eivät täytä nykysäännöksiä. Niillä on oikeus olla paikoillaan ja niitä on oikeus korjata sekä velvollisuus pitää kunnossa viimeksi myönnetyn rakennusluvan mukaisina. Korjaus- ja muutostyön tai käyttötarkoituksen muutoksenkaan yhteydessä niitä ei voi automaattisesti vaatia muutettaviksi kaikkia nykyisiä säännöksiä noudattaviksi.
(Poikkeus: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2008).