Rakennusfysiikka / Terveellisyys / Viranomaisohjaus / Museoviranomainen / Rakennussuojelu / Käyttötarkoituksen muutos

13.1.3 Museaaliset ja rakennustekniset näkökohdat vastakkain

Tapaus:      

Käytännön esimerkkejä löytyy varmaankin runsaasti esteettömyyden, lämmöneristeiden ja askeläänten sovelluksista vanhoissa rakennuksissa. 

Haluaisin korostaa museoviraston näkökulmaa asiassa. Pelkästään julkisivun suojelu aiheuttaa kohtuuttomia (jopa mahdottomia) kustannuksia ja ratkaisuja lämpötalouden suhteen. Museaaliset näkökohdat tulevat vastaan myös kohteissa, joissa rakenteet ovat saastuneet (home tai kemikaalinen). Useassa kohteessa on jouduttu luopumaan suunnitellusta käyttötarkoituksesta kun myrkkyjen puhdistusta ei ole voitu tehdä riittävän hyvin.

Arvio menettelystä:

Suojelu ei ole itsetarkoitus, vaan rakennuksessa on tunnistettu säilytettäviä arvoja. Suojelu ei estä rakennuksen korjaamista, jos tutkimuksella on osoitettu todellinen terveyshaitta. Tavoite on korjata rakennus kohteeseen soveltuvalla tavalla ja vain tarpeellisin osin, turhaa uusimista välttäen. Tämä puolestaan vaatii yleensä oivaltavaa ja innovatiivista suunnittelua. 

Suojellun rakennuksen kohdalla viranomaissäännökset joustavat suojelutavoitteen toteuttamiseksi. Uuden rakennuksen rakentamiseen tarkoitettuja säännöksiä noudatetaan soveltuvin osin [MRL 117 § ja 13 §]. Erityisesti arvokohteissa rakennussuojelulliset näkökohdat on otettava MRA 118 §:n nojalla huomioon. Yleisesti on lisäksi huomattava, että viranomaissäännösten soveltaminen ei perustu rakennustalouteen tai -kustannuksiin. 

Julkisivun suojelu ei voi aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, kun suojellun rakennuksen korjaus- ja muutostyössä nykyisiä lämmöneristysnormeja ei ole välttämätöntä (eikä usein voikaan) noudattaa. 

Rakenteiden saastuminen: onko kyse tarkoituksesta purkaa ja korvata uudella kun Museovirasto haluaisi säilyttää alkuperäisiä rakennusosia? Suojelukohteissa alkuperäisten rakenteiden ja rakennusosien säilyttäminen on peruslähtökohta, korvaaminen uudella poikkeus, joka viranomaispäätöksessä tulee aina perustella (turvallisuus, terveellisyys). 

Aina aiottu käyttötarkoitus ei myöskään sovellu rakennukseen.