KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:
A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys
Käyttötarkoituksen muutos / MRL 13 §:n soveltaminen / Portaat ja kaiteet 2.1.7 Asunnosta toimisto, toimistosta asunto - kaidekorkeus ongelmaksiTapaus:Missä laajuudessa esimerkiksi tulisi ulosmitata asuinrakennukseksi alun perin rakennetun, sittemmin toimistokäytössä olleen rakennuksen porrashuoneen kaidekorkeuksia ja suojaavan osan ”oikeellisuutta”. Rakennuksen yksi porras on ollut pitkään toimistokäytössä ja palautetaan nyt asunnoiksi. Kaidekorkeus on kutakuinkin ok, mutta suojaava osa vastoin F2:ta. Olen kuitenkin jättänyt asian sikseen (vaikkei porrasta sen kummemmin ole suojeltukaan) lukuun ottamatta ullakon tasoa (tulee nyt myös asunnoiksi), johon tulee laminoitu lasikaide eteen. Ei siksi, että ullakkoasunnot ovat uuden rakentamista, vaan siksi, että tilanne tällä tasolla paikan päällä on hurjemman oloinen kuin porrassyöksyissä. Sitä, miksi en ylipäätään puuttunut porrassyöksyjen kaiteisiin, vahvisti merkittävästi se, että portaissa A ja B oli täsmälleen samanlaiset kaiteet (paitsi eri väriset, en pistänyt muuttamaan väriä). Arvio menettelystä:Tulkinta on sopusoinnussa lain hengen ja kirjaimenkin kanssa. Käyttötarkoituksen muutosta verrataan aina myönnettyyn rakennuslupaan tai rakennuksen aikaisempaan käyttöön. Suomen toimisto- ja asuinrakennusten kaidekorkeussäännöksissä ei ole ollut aiemmin eroja, joten palaaminen asuinkäyttöön ei muuta huonommaksi käyttäjien olosuhteita. Laki nimenomaan edellyttää tapauskohtaista viranomaisharkintaa ”soveltuvin osin”, ja perusteltu ratkaisu saattaa vaihdella tapauksesta riippuen. Korjausrakentamisessa säännösten soveltaminen ei koskaan voi eikä saa olla sokeata yksittäisen säännöksen noudattamista; lainsäätäjän tarkoituksena on, että viranomainen paikan päällä ajattelee itse. Ks. myös luku 9
|