Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Viranomaisohjaus / Suunnittelijapätevyys / Ammattitaito / RakMK A2

6.2.13 Kyselyn tulos - parempaa suunnittelupätevyyttä olisi vaadittava

Tapaus: 

Korjausrakentamisen strategiatyöhön sisältyneen sidosryhmäkyselyn vastaukset
korostivat suunnittelupätevyyden merkitystä:

  • Korjausrakentamisessa tulisi olla pätevä suunnittelija; yleiskoulutus (esimerkiksi insinööri AMK) ei riitä rakennussuunnitteluun
  • Ammattitaitoinen henkilökunta suunnittelutoimistoihin!
  • Alalla on näkemys että korjausrakentamisen suunnittelua (esim. rakennetekniikan alueella) voisi tehdä juuri opintonsa päättänyt ja aineita lukenut. Toimistomme kokemus on, että pitää olla ensin vuosien ( > 8 ) kokemus uudisrakennusten suunnittelusta jotta osaa ja pystyy näkemään kaikki korjausrakentamisen sudenkuopat.
    Esimerkiksi lumikuormat ovat vuosien varrella muuttuneet 1,5 kN/m² jopa 5–6 kN/m² suuruisiksi kinostumien takia.
  • Pitää varmistaa, että riittävän hyvät ammattilaiset ovat asialla.
  • Viranomaisten tulisi ohjata rakennushankkeeseen ryhtyviä asiantuntijuuden käyttöön ja kestäviin ratkaisuihin.
  • Töitä johtamaan tulisi nimittää asiansa osaava henkilö ja heille selvät vastuut tehtävien laiminlyönneistä.

Lisäksi painotettiin seuraavia teemoja:

  • Suunnitteluun tarvitaan kokonaisvaltaisuutta, nyt paljon heikkouksia, päteviä suunnittelijoita  tarvitaan (52 mainintaa)
  • Arkkitehteja tarvittaisiin (8 mainintaa)
  • Rakenteiden suunnittelun osaajia puuttuu (32 mainintaa)
  • Erityissuunnittelun osaajia tarvitaan (12 mainintaa)
  • Talotekniikan suunnitteluun taitoa (10 mainintaa)
  • Inventointi, kuntotutkimus, kuntoarviointi ja mallintaminen käyttöön (8 mainintaa)

Arvio ongelmasta:

RakMK A2 on avainasemassa: ilman riittävän vaativia suunnittelijapätevyyden määrittelyitä ei synny asianmukaista koulutusta. Määrittelemättömät koulutussisällöt oppilaitoksissa tuottavat rakennusalalle toimijoita, joiden todellinen korjausrakentamisen ammattitaito saattaa valinnaisuuksien takia jäädä puutteelliseksi – tämä näkyy rakentamisen laadussa.

Näyttää myös siltä, että A2:n pätevyystaulukoiden ohjeellisuus harhauttaa rakennusvalvontaa hyväksymään suunnittelijoita, joiden ammattitaito ei vastaa maankäyttö- ja rakennusasetuksen
48 §:n suunnittelijan pätevyydelle asettamia vaatimuksia.