4. PÄTEVYYDET
Luvun sisällys:
4.1 RAKENNUKSEN SUUNNITTELIJAN KELPOISUUSVAATIMUKSET
4.1.1 Suunnittelijan kelpoisuus 4.1.2 Vähäinen poikkeaminen suunnittelijan kelpoisuudesta
4.2 TAPAUSESIMERKIT JA NIIDEN ARVIOINTI
4.1 Rakennuksen suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset
4.1.1 Suunnittelijan kelpoisuus määräytyy suunnittelutehtävän vaativuuden perusteella myös korjausrakentamisessa
Rakennuksen suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset on esitetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48 §:ssä. Vaatimukset perustuvat suunnittelutehtävän vaativuuteen, joka määrittää tarvittavan koulutuksen ja kokemuksen. Tarkempia säännöksiä annetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2. Sen säännökset koskevat kaikkea luvanvaraista rakentamista, siis myös korjausrakentamista – lisäksi A2:ssa on myös erikseen mainintoja soveltamisesta korjausrakentamiseen (MRL 13 §:n perusteella tällainen erillinen maininta tarvitaan, jotta RakMK:n määräykset koskisivat myös korjausrakentamista).
Rakennushankkeessa sekä rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on eri vaativuusluokkiin kuuluvia suunnittelutehtäviä. Rakennuksella tai hankkeella ei ole vaativuusluokkaa, se on suunnittelutehtävällä. Suunnittelutehtävän vaativuus korjausrakentamisessa on erikseen määritelty RakMK A2:n taulukoissa 4.2.1, 4.2.3, 4.2.5 ja 4.2.6 kullekin suunnittelualalle.
Suunnittelutehtävän vaativuus – määrää suunnittelijalta vaadittavan koulutuksen ja kokemuksen (MRA 48 §) – määräytyy RakMK A2:n taulukoiden mukaisesti.
Suunnittelijan pätevyys – pätevyys = koulutus (perustutkinto) + kokemus (MRA 48 §, RakMK A2 4.1.1) – eri vaativuusluokkien suunnittelutehtäviin riittävä pätevyys määrittyy MRA 48 § mukaan ja täsmentyy RakMK A2:n taulukoissa.
Suunnittelijan kelpoisuus – määräytyy suunnittelijan pätevyydestä suhteessa suunnittelutehtävän vaativuuteen (RakMK A2 4.1.2) – rakennusvalvonta arvioi kelpoisuuden (MRL 123 §, RakMK A2 4.1.2) – kelpoisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon ao. suunnittelualaa koskevan pätevyyden toteamiselimen antama todistus (RakMK A2 4.1.2)
– kelpoisuus korjausrakentamiseen on todettava erikseen ottamalla huomioon rakennuksen lähtökohdat ja mahdollisen uuden käyttötarkoituksen vaatimukset. (RakMK A2 4.1.3)
Pääsuunnittelijan ja vastaavan erityissuunnittelijan kelpoisuus – oltava kelpoisuus oman suunnittelualansa tehtävään hankkeessa (MRA 48 § 1 mom) – kelpoisuuden on oltava yleensä vähintään samaa tasoa kuin hankkeen vaativimpaan suunnittelutehtävään tarvittava kelpoisuus (RakMK A2 4.1.4) – lisäksi vaaditaan hyvät ammatilliset edellytykset huolehtia ja vastata suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta (MRA 48 § 4 mom) – rakennusvalvonta arvioi kelpoisuuden hankekohtaisesti (MRL 123 §, RakMK A2 4.1).
4.1.2 Oikeustapaukset: vähäinen poikkeaminen suunnittelijan kelpoisuudesta
Vähäisen poikkeuksen myöntämistä suunnittelijan pätevyydestä on selvitetty kahdessa oikeustapauksessa. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt sellaisten suunnittelijoiden pätevyyttä, jotka eivät ole täyttäneet MRA 48 §:n edellyttämää tutkintoa koskevaa vaatimusta. Päätösten mukaan
– suunnittelijan kelpoisuusvaatimus ei ole MRL 23 luvussa tarkoitettu rakentamista koskeva säännös, eikä siitä näin ollen voi myöntää vähäistä poikkeusta – pääsuunnittelijalta ja suunnittelijalta MRA 48 §:ssä vaadittavaa tutkintoa ei voida korvata osaamisella ja kokemuksella.
KHO totesi päätöksissään [Taltiot 412 Dno 1001/1/03 ja 29989, Dno 1672/1/04] mm., että
”MRL 123 §:ssä tai MRA 48 §:ssä tai muuallakaan mainitussa laissa tai asetuksessa ei erikseen säädetä mahdollisuudesta poiketa suunnittelijan kelpoisuudelle asetetuista vaatimuksista.”
Ja ... ”kun otetaan huomioon MRL:n 171, 172 ja 173 §:ssä säädetyt edellytykset, suunnittelijan kelpoisuusvaatimuksia ei ole pidettävä mainituissa säännöksissä tarkoitettuina rakentamista koskevina säännöksinä ja määräyksinä. Sääntelyn tavoitteena on ollut suunnittelun laadun parantaminen, ja edellä selostettu kelpoisuuden määrittely laissa ja asetuksessa sekä rakentamismääräyskokoelmassa osaksi määräyksin ja osaksi ohjein on omiaan luomaan määräyksiin joustoa. Näin ollen poikkeuksen myöntäminen MRL 23 luvun säännösten perusteella suunnittelijan kelpoisuusvaatimuksista ei ole mahdollista.”
”Kysymyksessä oleva muun ohella kahden kerrostalon rakentamista koskeva rakennushanke ei ole sellainen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48 §:n 3 momentissa tarkoitettu vaativuudeltaan vähäisenä pidettävä suunnittelutehtävä, jossa mitään rakennusalan tutkintoa ei vaadita, jos henkilöllä voidaan katsoa olevan rakennuskohteen tai suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. Missään muussa tapauksessa tutkintoa koskevaa vaatimusta ei saman pykälän säännösten mukaan voida korvata suunnittelijan osaamisella ja kokemuksella.” (Alleviivaus lisätty)
4.2 Tapausesimerkit ja niiden arviointi
4.2.1 Vähäisen poikkeuksen myöntäminen RakMK A2 ja G1:stä 4.2.2 Viranomaisten resurssit eivät riitä maallikoiden ohjaukseen 4.2.3 Ei ylitsepääsemättömiä ongelmia, jos arkkitehti on pätevä 4.2.4 Ilmaiset neuvot ovat hintansa arvoisia 4.2.5 Kokemuksia viranomaistulkintojen näkemyseroista kuntien välillä 4.2.6 Pappilan purkamisvaatimus ja sen tutkiminen 4.2.7 Pää- ja rakennesuunnittelijan pätevyys 4.2.8 Asemapiirroksen laatimisen vaikeuksia
|