Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Viranomaisohjaus / Viranomaisyhteistyö / Rakennuslupaharkinta / Viranomaisen ammattitaito / Rakennuslupakäsittely / Hyvä hallinto

6.2.3 Näkemyseroja viranomaisten kesken

Rakennusvalvontaviranomaiset vastaavat, (kohdat a-i):

Tapaus a: 

Kunnassamme tehdään kokonaisarviointi MRL 13 § periaatteen mukaan henkilöturvallisuudesta tinkimättä. Kaavoitus-, museo-, palo- ja lvi-viranomaisen sekä luvan hakijan toisistaan poikkeaviin näkemysten yhteensovittaminen vaikuttaa olevan enemmän henkilökemia kuin säädöskysymys. Rakennustarkastaja lupaviranomaisena kaiketi kuitenkin määrää noudatettavan tavan valitsemissa keskenään ristiriitaisista säädöksistä kultaisen keskitien. Tämä edellyttää neuvottelukestävyyttä ja myös erilaisten mielipiteiden sietokykyä.

Tapaus b: 

Vähäisiä poikkeuksia myönnetään, jotta määräyksiä noudatetaan siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus, rakennuksen ominaisuudet ja käyttötapa edellyttävät. Eri viranomaistaitojen ristiriidat ilmenevät suojeltujen / arvokkaitten rakennusten korjauksien ja muutosten osalta, esimerkkejä Hesarin artikkeleissa.

Tapaus c: 

Turvallisuuden osalta ei voi joustaa, muilta osin on selvitettävä tapauskohtaisesti mahdollisuudet joustaa ja näin joudutaan tekemään.

Tapaus d: 

Periaate menee läpi maalaisjärjellä asioita harkiten.
Uudisrakentamisen säännöksiä käytetään, kun ei ole syytä olla käyttämättä. Tehdään hyvin tai paremmin kuin se on järkevästi mahdollista, mutta ei lähdetä väkisin tekemään vanhasta uutta.

Tapaus e: 

Alueemme rakennustarkastajien toiminnan perustana on alueella yhteisten tulkintojen löytäminen. Tehty selvitys paljasti melkoisesti eroavaisuuksia, suurimmat olivat alueen kaupungin X käytäntöjen erilaisuus muihin verrattuna. Kun näkemys oli ja on että muut ovat väärässä, on yhtenäisten tulkintojen sisäistäminen vaikeata, jos sisältö perustuu saneluun kuntayhteistyön osalta.

Tapaus f: 

Eri kuntien toimintakulttuuri pohjautuu kunnan historiaan ja harvaan asutulla alueellamme tarkastajien henkilökohtaiseen ammattitaitoon ja toimintatapaan

– on paljon tarvetta lähentää tulkintoja ja käytäntöjä
– suunnittelijat yrittävät selvittää eri kuntien vaatimuksia, että osaisivat suunnitella kuhunkin kuntaan
   kunnan viranomaisia tyydyttävällä tavalla
– meidän vuosisuunnitelmassa on tavoitteena tehdä yleisimmistä toimintatavoista vertailu kuntien
   kesken.

Tapaus g: 

Sopimuksista huolimatta jokainen rakennustarkastaja on noudattanut omaa linjaansa. Toivottavasti alueen rakennustarkastajien yhteiset tulkinnat ja niiden jatkokehittäminen johtavat siihen, että tulkinnat ovat todella yhteisiä. Siitä hyötyvät tietenkin asiakkaat, mutta myös kuntien rakennustarkastajat.

Tapaus h: 

Liitteenä olevassa esimerkissä voi vain kummastella hallinnon menettelyä luvan hakijan oikeusturvan suhteen; voiko kyseinen toiminta olla hallintolain mukaista, entä luottamuksen suoja? Suurissa organisaatioissa pienistä asioista tulee suuria ongelmia eikä kokonaisuutta arvioi kukaan.

Tapaus i: 

Isommat kohteet ovat aina niin merkittäviä, että niiden periaatteita mietitään yhteisissä palavereissa suunnittelijoiden, urakoitsijan ja rakennuttajan kanssa.

Meillä (Pohjois-Suomessa) eivät varastointi ja työnaikaiset ongelmat ole merkittäviä rakennuskannasta johtuen. Meille iso ja ainutkertainen saattaa Helsingissä olla pieni tai tavanomainen, siitä on meille myös hyötyä. Erityismenettelyjä mietitään, jos kunnan rahkeet eivät riitä 

Tapaus j: 

Normitalkoomateriaalista koottuja kommentteja:

  • Ongelmana ovat mielivaltaiset tulkinnat, eivät normit: viranomaistulkintojen ennakoitavuus on oleellista.
  • Eri kunnat tulkitsevat määräyksiä eri tavoin.
    Kun tulee uusia määräyksiä, niin haetaan pitkään tulkintaa.
  • Myös rakennusvalvontavirastojen suuresti toisistaan poikkeavat säännösten, määräysten ja lakien tulkitsemistavat aiheuttavat ylimääräistä arvuuttelua, ihmettelyä ja  selvittelyä.
  • Rakennusvalvonta kuntien osalta vaihtelee, jopa rakennustarkastajan oma mielipide vaikuttaa.
  • Vaikka määräykset ovat kaikille samat, niin kuntakohtaisia eroja on paljon ja jopa viranomaiskohtaisia tulkintoja, etukäteistietoa ei saada kovinkaan paljoa.
  • Eniten turhaa kustannusta tulee siitä, että on epäselvää kunnittain, jopa kunnan sisällä mikä ratkaisu on hyväksyttävä.
  • Koska toimimme koko Suomen alueella, on eri kuntien erilaiset vaatimukset ongelma. Lisäksi samassa kunnassa voi eri tarkastajilla olla erilaiset vaatimukset. 
  • Vika ei ole määräyksissä vaan niiden tulkinnan vaikeudessa. Korjausrakentamisessa sopiva järjen käyttö tulisi olla ja onkin sallittua, mutta käytännössä määräysten löysentäminen johtaisi automaattisesti lopputilanteen huononemiseen.

Arvio menettelyistä:

Erilaisten näkemysten perkaaminen yhtenäiseksi korjausrakentamisen linjaksi vaatii pitkäjänteistä viranomaisyhteistyötä. Asia on tiedostettu sekä ympäristöministeriön että Kuntaliiton hankkeissa. Molemmat tahot suosittavat ja tukevat toiminnan yhdenmukaistamista sekä kuntayhteistyön lisäämistä ja merkittävää laajentamista. Nyt tarvitaan käytännön tuloksia.

Myös nykyiset tietotekniikan välineet, videoneuvottelu- ja etäpalvelutekniikat mahdollistaisivat kokonaan uuden ajattelutavan rakennuslupakäsittelyssä. Voitaisiinko rakennusvalvonnan eri osa-alueiden viranomaisten ammattitaitoa hyödyntää rakennuslupakäsittelyssä kokonaan uudella tavalla, esimerkiksi maakunnallisesti ja kuntarajat ylittämällä?