Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Viranomaisohjaus /  Luvanvaraisuus / LVI-tekniikka / Pesutilat

10.1.5 Varsinaisia kipupisteitä ovat märkätilojen asukasvetoiset peruskorjaukset

Tapaus: 

Märkätilojen peruskorjauksia tehdään kaikissa rakennustyypeissä (asuinkerrostalot, rivitalot ja
omakotitalot) liukuhihnatyönä. Useimmiten rakennusvirheiden takia ko. märkätilaperuskorjaukset
tulevat vakuutusyhtiön käsittelyyn ja korjaukset kuivauksineen ovat erittäin kalliita.

Suurin ongelma on se, että asukas ei ole ollut tietoinen siitä, että työ tarvitsee rakennusluvan,
valvonnan ja asunto-osakeyhtiön luvan.

Kun asiaa aloitetaan vuotojen jälkeen selvittämään ei miltään viranomaiselta saa apua, tulkintaa eikä
virallista kannanottoa. Rakennusvalvonnat eivät anna apua, koska:
–  niiden aika ei riitä (täysin ymmärrettävää)
–  kun ei ole rakennusvalvontamaksua ei ole palkanmaksajaa (täysin ymmärrettävää)

Rakennusvalvonnoilla pitää olla jokin menettely, jolla luvaton/ammattitaidoton
tee-se-itse -rakentaminen saadaan kuriin.

Arvio menettelystä:

Menettelyt on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa ja näiden perusteella annetuissa säännöksissä, käytännön valvontamahdollisuudet ovat asia erikseen.

Olisiko mahdollista täsmentää ohjein asunto-osakeyhtiölakia ja isännöitsijän vastuuta asukkaiden informoinnista? Nykyisen tietojenkäsittelytekniikan aikana ei esimerkiksi asuntokohtaisen huonekorttijärjestelmän ylläpitäminen talossa olisi ylivoimaista uusissa tai uudehkoissa taloissa. Asuntoa vaihdettaessa myyjä tai vuokraaja allekirjoittaisi ajan tasalle saattamansa kortit eli tekemänsä muutokset; uusi asukas toimittaisi kortit isännöitsijälle.

Rakennuksen kunnossapidon valvontaa voitaisiin ehkä myös tehostaa käyttämällä hyväksi MRL 166 §:n määräyksiä. Voitaisiinko esimerkiksi asetuksessa siihen perustuen edellyttää ajantasapiirustusten säilyttämistä ja ylläpitoa tiettyä kokoa suuremmissa kiinteistöissä?