Luvanvaraisuus / Rakennuslupakynnys

3.1.1 Rakennuslupakynnys korjausrakentamisessa vaihtelee kunnittain - kyselyn tuloksia

Rakennusvalvontaviranomaiset vastaavat:

Tapaus a: 

Kaupunkikunnissa tulkinnat ovat yleensä tiukempia. Luvan edellyttäminen ei tosin aina johda sen parempaan lopputulokseen, monasti lupakäsittely vie sen verran aikaa, että itse suoritus tehdään kiireessä ja huonommalla lopputulemalla. Turha ja hidas byrokratia ei saisi lamaannuttaa rakentajaa.

Tapaus b: 

Tiedän, että luvanvaraisuus vaihtelee kovastikin riippuen kunnasta ja henkilöstä; ei ole suuri ongelma, jos jossakin toimenpidelupana ja jossakin rakennuslupana jokin asia. Pääasiahan on, että tehdään kunnolla.

Tapaus c: 

Olen kysellyt luvanvaraisuuden rajaa muista kunnista, rakennustarkastajien tiimitapaamisissa jne.; tulkinta on kirjavaa, eikä ole ollenkaan selvä, missä on raja. 

Lupaa ei vaadita esimerkiksi:
– maalaus- ja kalustekorjaukseen, laatoituksiin ja muihin pintarakenteitten korjauksiin
– pelkkään kuivan tilan lattian uusimiseen
– saniteettitilojen korjaukseen ja putkistoremonttiin ei ole edellytetty rakennuslupaa siinä tapauksessa
   että korjataan olemassa olevia saniteettitiloja, koska ei ole odotettavissa käyttäjien
   terveydellisten olojen heikentyvän korjaustyön vuoksi.
– mikäli tehdään uusi hormi ja tulisija käyttäen tyyppihyväksyttyjä tuotteita ja  ammattiasentajaa,
   riittää ilmoitus.

Lupa vaaditaan esimerkiksi:
– kun tehdään laajennus
– kun tehdään olennainen käyttötarkoitusmuutos
– mikäli remontin myötä muodostuu uusia tiloja, edellytetään lupaa

– kosteitten tilojen uusimiseen, kun seinät, lattia ja muut rakenteet puretaan ja uusitaan;
   näitä todennäköisesti tehdään myös kyselemättä rakennusvalvonnasta
– jos saniteettitiloja muodostetaan ennestään muussa käytössä olleista tiloista
– LVI-muutokset ja märkätilamuutokset vaikuttavat terveellisyyteen, silloin tarvitaan rakennuslupa
– uudet wc-pesutilat. Lupaehtona uusi jätevesijärjestelmä, laajennukset vaipan sisällä ja ulkona.

– julkisivumuutoksille asemakaava-alueilla; haja-asutusalueilla vähäisen muutoksen osalta riittää
   ilmoitus
– julkisivu- ja vesikattomateriaalin muuttamiseen vaaditaan toimenpideluvan sijaan usein
   rakennuslupa, koska silloin useimmiten muutetaan myös rakenteita ja niiden ominaisuuksia.
   Ideana on silloin, että lupamenettely lupaehtoineen varmistaa em. toimenpiteiden yhteydessä
   suunnittelun sekä pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat.

– perinteisesti kantavien rakenteiden muutoksiin tarvitaan rakennuslupa
– mikäli korjaustyössä tehdään rakenteellisia muutoksia, edellytetään lupaa

– tasakaton muutokseen harjakatoksi tms. kantavien rakenteiden ei-vähäisiin muutoksiin
   (suojeltujen rakennusten osalta lupakynnys on alhaisempi)
– rakennemuutoksiin
– kun rakennetaan uusi hissi
– savuhormin uusimiseen ja rakentamiseen
– uusien öljysäiliötilojen rakentamisiin muutoksella (osastointi)
– jos tehdään osakkeessa muiden käyttäjien oloihin vaikuttava muutos (esim. terassi). Tällöin
   taloyhtiön pitää hakea koko rakennukselle lupa yhtenäisellä suunnitelmalla, jota kaikki halukkaat
   voivat sitten toteuttaa.

Arvio menettelyistä:

Rakennuslupakynnyksen asettaminen ei näyttänyt tuottavan vastanneille virkamiehille erityisiä ongelmia.  Vastauksista ei kuitenkaan kaikin osin selvinnyt, kuinka lupakäsittelyssä sovellettiin uuden rakennuksen rakentamista koskevia määräyksiä.

Usein ajateltiin, että samalla, kun toimenpiteen katsotaan tarvitsevan rakennusluvan [uuden] rakennuksen rakentamiseen verrattavana, sen ajatellaan tarkoittavan myös uuden rakennuksen rakentamiseen tarkoitettujen rakentamissäännösten soveltamista sellaisenaan. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkitaan kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 135 ja 136 §:n mukaan soveltuvin osin korjaus- ja muutostyöhön.