Käyttötarkoituksen muutos / Osittainen käyttötarkoituksen muutos / Asemakaava / Viranomaisyhteistyö / Liiketila / Asumiseen verrattava / Hoitolaitos / Rakennusvalvontaviranomainen / Terveysviranomainen / Paloviranomainen 2.1.4 Kaavan tulkinnan ongelmia, mikä on liike- tai hoitotilaa tai asumiseen verrattavaa?Ongelmana on, mikä on asumiseen verrattavaa kaavallisesti: Tapaus a:Omakotitalojen osalta on kunnassamme sallittu seuraavia toimintoja: Tapaus b:Asumiseen verrattava toiminta asuinkerrostalossa: Tapaus c:Liiketoiminta asuinkerrostalossa: Tapaus d:Tarve käyttötarkoitusten muutosten luville esim. liikerakennusten osalta ovat hyvin tulkinnanvaraisia ja tulkintaerot eri tahojen osalta ovat merkittäviä, kuten esimerkiksi: Tapaus e:Yksi suurimpia ristiriitoja aiheuttava on asuinrakennuksen tai sen osan muuttaminen Tapaus f:Sosiaalipalvelutontille huostaan otettujen sijoituskoti, Tapaus g:Sosiaalipuolen rakennuttama 2 x 60 m2 omakotitalo alkoholisteille omakotitaloalueella: Arvio menettelystä:Näyttää siltä, että viranomaiset osaavat useimmissa tapauksissa tulkita kaavaa ja joustaa uudisrakentamista koskevien määräysten vaatimisessa varsin perustellusti. Ongelma kuitenkin näyttää olevan liike- ja hoitotilojen toiminnan luonteen hallinta ja rakennuslupakynnyksen arviointi. Rakennusluvalla säännellään itse rakennuksen pysyviä ominaisuuksia, ei siinä kulloinkin harjoitettavan toiminnan tarkkaa sisältöä tai yrityksen liikeideaa. Kukin käyttötarkoitusmuutos joudutaan tarkastelemaan erillistapauksena, ja intressiristiriitoja käytännössä usein syntyy. Rakennuslupaviranomaisen harkinnan lähtökohta on yleinen etu. Periaatteessa asuinrakennuksissa ja -alueilla olisi hyvä voida sallia monenlaista pienpalvelutoimintaa, kunhan terveellisyyttä tai turvallisuutta ei vaaranneta ja naapurustolle ei tuoteta kohtuutonta häiriötä. Liiketilan määrittely on kaavassa usein harkitusti yleispiirteinen. Tyypillinen ongelma on myymälänä toimineen tilan muutos ravitsemusliikkeeksi, minkä talon tai naapuruston asukkaat pelkäävät usein johtavan häiriöihin ja meluongelmiin. Toisaalta alueen muiden asukkaiden kannalta uusi kahvila tai ravintola voi olla todella toivottu. Muutos ravitsemusliikkeeksi vaatii useinkin perusteellisia parannuksia esimerkiksi ilmanvaihtoon: iv-putket ja lauhduttimet ilmestyvät usein harkitsemattomasti julkisivulle. Lisäksi on arvaamatonta, mitä muutosluvan mukaiseen käyttötarkoituksen saattaa sisältyä: tila muuttuu ensin kahvilaksi, sitten kebab-ravintolaksi ja edelleen vaikka yökerhoksi. Luvalla ei voi kuitenkaan valita ravintolan asiakkaita tai rajata sen aukioloaikoja. Asunnon, hoitolaitoksen tai kokoontumistilan eroa on nykyisen avohoitoa suosivan toimintatavan myötä aiempaa vaikeampi määritellä – vaihtelevia nimikkeitä samoille käytöille esiintyy. Nimikkeiden valinnan taustalla on usein tukimäärärahoihin ja avustuksiin liittyvä optimointi. Aktiivista kansalaiskeskustelua käydään erilaisten pienryhmien avustetusta asumisesta tavallisten asuntojen joukkoon kunnostetuissa asunnoissa. Päiväkodit ja pienryhmäkodit lapsille, mielenterveyskuntoutujille, alkoholisteille, muistisairaille jne. kaipaisivat tarkempaa ohjeistusta, jossa valtakunnallisesti määriteltäisiin tämäntyyppisen ryhmäasumisen tai -toiminnan selkeä asema ja myös vaatimustaso käyttötarkoitusten muutoksissa. Osittaisia käyttötarkoituksen muutoksia on tarkasteltava koko rakennuksen kannalta; toisin sanoen muutoksen johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Korjaus- ja muutostyössä, jota käyttötarkoituksen muutos usein on, tulee MRL 117 §:n mukaan ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. On vielä korostettava viranomaisyhteistyön merkitystä: oleellista on rakennusvalvontaviranomaisten sujuva yhteistyö muiden viranomaistahojen kanssa (esimerkiksi pelastus-, terveys-, työsuojelu- ja museo- tai kaavoitusviranomaiset). Esimerkiksi alle 10 paikan pienryhmäkodeissa rakennusvalvontaviranomainen voi varsin yleisesti päätyä siihen, että rakennuslupaa ei kaavallisen tarkastelun perusteella tarvita, mutta pelastus- ja terveysviranomaisilla on omaan lainsäädäntöönsä liittyviä valtuuksia edellyttää kohteen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä pieniä varuste- ja laitetäydennyksiä tai lisäyksiä. Kaikissa tapauksissa kokonaisharkinta, päätösvalta ja vastuu lupamenettelyssä ja rakennustyön tarkastuksessa tehtävistä ratkaisuista kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle. Muun asiantuntemuksen käyttäminen on päätöstä avustavaa toimintaa.
|