Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Käyttötarkoituksen muutos / Osittainen käyttötarkoituksen muutos / Asemakaava / Viranomaisyhteistyö / Liiketila / Asumiseen verrattava / Hoitolaitos / Rakennusvalvontaviranomainen / Terveysviranomainen / Paloviranomainen

2.1.4 Kaavan tulkinnan ongelmia, mikä on liike- tai hoitotilaa tai asumiseen verrattavaa?

Ongelmana on, mikä on asumiseen verrattavaa kaavallisesti:

Tapaus a: 

Omakotitalojen osalta on kunnassamme sallittu seuraavia toimintoja:
–  Parturi, kosmetologi, sälekaihtimien valmistus, mainostoimisto.
–  Harrastus-autokorjaus (hitsaus, rälläköinti); tähän on jouduttu puuttumaan,
    ongelmana on tulkita, koska toiminta on harrastus ja koska ansiotoimintaa.
–  Huostaan otettujen lasten koti haja-asutusalueella on hyväksytty (toiminta suhteessa
    naapurustoon laaja mutta ennen saattoi olla 6–10 lapsen perheitä).

Tapaus b: 

Asumiseen verrattava toiminta asuinkerrostalossa:
–  Asunto toimistoksi, parturiksi, kauneushoitolaksi, ryhmäkodiksi?

Tapaus c: 

Liiketoiminta asuinkerrostalossa:
–  Liiketila kahvilaksi → kahvila kebab-ravintolaksi → aukiolon pidennys?
–  Liiketila päivähoitopaikaksi, jo 4 paikkaa toteutettu.

Tapaus d: 

Tarve käyttötarkoitusten muutosten luville esim. liikerakennusten osalta ovat hyvin tulkinnanvaraisia ja tulkintaerot eri tahojen osalta ovat merkittäviä, kuten esimerkiksi:
–  elintarvikemyymälä ravintolaksi,
–  ravintola kunnan nuorisotilaksi,
–  toimisto kampaamoksi,
–  myymälä eläinlääkärin toimitilaksi yms.

Tapaus e: 

Yksi suurimpia ristiriitoja aiheuttava on asuinrakennuksen tai sen osan muuttaminen
”hoitolaitokseksi”:
–  Onko kyseessä käyttötarkoituksen muutos vai rinnastetaanko se edelleen asumiseen?
–  Pelastus- ja terveysviranomaisen kanssa tulee näissä lähes systemaattisesti näkemysero eli
    he luokittelevat hankkeet laitokseksi herkemmin kuin KHO:n ennakkopäätös vuodelta 1991.

Tapaus f: 

Sosiaalipalvelutontille huostaan otettujen sijoituskoti,
6 hoidettavaa + hoitajat:
–  Hankkeesta tuli valitus, että toiminta on asutusta, ei voi sijoittaa Ys-alueelle koska on asumiseen
    verrattavaa yksityistä toimintaa.
–  Lupapäätös pysytettiin valitusviranomaisessa, mutta hakija luopui viivytyksen takia ja hankki
    vanhan leipomon naapurikaupungista vanhalla rintamamiesalueella; ei tullut valituksia
    käyttötarkoituksesta, toiminta käynnissä.

Tapaus g: 

Sosiaalipuolen rakennuttama 2 x 60 m2 omakotitalo alkoholisteille omakotitaloalueella:
–  Valmisteluvaiheessa aktiivien vastustajien ansiosta kysely ministeriöstä,
    lähetin melko tiukan vastauksen toimivallasta ja perustuslaista, kyselyt päättyivät.
    Lupapäätös pysytettiin valitusviranomaisessa.

Arvio menettelystä:

Näyttää siltä, että viranomaiset osaavat useimmissa tapauksissa tulkita kaavaa ja joustaa uudisrakentamista koskevien määräysten vaatimisessa varsin perustellusti. Ongelma kuitenkin näyttää olevan liike- ja hoitotilojen toiminnan luonteen hallinta ja rakennuslupakynnyksen arviointi. Rakennusluvalla säännellään itse rakennuksen pysyviä ominaisuuksia, ei siinä kulloinkin harjoitettavan toiminnan tarkkaa sisältöä tai yrityksen liikeideaa. Kukin käyttötarkoitusmuutos joudutaan tarkastelemaan erillistapauksena, ja intressiristiriitoja käytännössä usein syntyy. Rakennuslupaviranomaisen harkinnan lähtökohta on yleinen etu.

Periaatteessa asuinrakennuksissa ja -alueilla olisi hyvä voida sallia monenlaista pienpalvelutoimintaa, kunhan terveellisyyttä tai turvallisuutta ei vaaranneta ja naapurustolle ei tuoteta kohtuutonta häiriötä.

Liiketilan määrittely on kaavassa usein harkitusti yleispiirteinen.

Tyypillinen ongelma on myymälänä toimineen tilan muutos ravitsemusliikkeeksi, minkä talon tai naapuruston asukkaat pelkäävät usein johtavan häiriöihin ja meluongelmiin. Toisaalta alueen muiden asukkaiden kannalta uusi kahvila tai ravintola voi olla todella toivottu. Muutos ravitsemusliikkeeksi vaatii useinkin perusteellisia parannuksia esimerkiksi ilmanvaihtoon: iv-putket ja lauhduttimet ilmestyvät usein harkitsemattomasti julkisivulle.  Lisäksi on arvaamatonta, mitä muutosluvan mukaiseen käyttötarkoituksen saattaa sisältyä: tila muuttuu ensin kahvilaksi, sitten kebab-ravintolaksi ja edelleen vaikka yökerhoksi. Luvalla ei voi kuitenkaan valita ravintolan asiakkaita tai rajata sen aukioloaikoja.

Asunnon, hoitolaitoksen tai kokoontumistilan eroa on nykyisen avohoitoa suosivan toimintatavan myötä aiempaa vaikeampi määritellä – vaihtelevia nimikkeitä samoille käytöille esiintyy. Nimikkeiden valinnan taustalla on usein tukimäärärahoihin ja avustuksiin liittyvä optimointi.

Aktiivista kansalaiskeskustelua käydään erilaisten pienryhmien avustetusta asumisesta tavallisten asuntojen joukkoon kunnostetuissa asunnoissa. Päiväkodit ja pienryhmäkodit lapsille, mielenterveyskuntoutujille, alkoholisteille, muistisairaille jne. kaipaisivat tarkempaa ohjeistusta, jossa valtakunnallisesti määriteltäisiin tämäntyyppisen ryhmäasumisen tai -toiminnan selkeä asema ja myös vaatimustaso käyttötarkoitusten muutoksissa.

Osittaisia käyttötarkoituksen muutoksia on tarkasteltava koko rakennuksen kannalta; toisin sanoen muutoksen johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Korjaus- ja muutostyössä, jota käyttötarkoituksen muutos usein on, tulee MRL 117 §:n mukaan ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön.

On vielä korostettava viranomaisyhteistyön merkitystä: oleellista on rakennusvalvontaviranomaisten sujuva yhteistyö muiden viranomaistahojen kanssa (esimerkiksi pelastus-, terveys-, työsuojelu- ja museo- tai kaavoitusviranomaiset). Esimerkiksi alle 10 paikan pienryhmäkodeissa rakennusvalvontaviranomainen voi varsin yleisesti päätyä siihen, että rakennuslupaa ei kaavallisen tarkastelun perusteella tarvita, mutta pelastus- ja terveysviranomaisilla on omaan lainsäädäntöönsä liittyviä valtuuksia edellyttää kohteen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä pieniä varuste- ja laitetäydennyksiä tai lisäyksiä.

Kaikissa tapauksissa kokonaisharkinta, päätösvalta ja vastuu lupamenettelyssä ja rakennustyön tarkastuksessa tehtävistä ratkaisuista kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle. Muun asiantuntemuksen käyttäminen on päätöstä avustavaa toimintaa.