Rakennussuojelu / Asemakaava / Museoviranomainen / Rakennusvalvontaviranomainen / Ennakkotapaus / Ullakkorakentaminen

7.1.3 Ullakkorakentamisen viranomaisohjauksen ongelmakohtia

Tapaukset a, b, c

Kaupungin ullakkorakentamiskohteissa ongelmaksi on muodostunut eri viranomaistahojen (ja myös yksittäisten viranhaltijoiden) keskenään ristiriitainen suhtautuminen hankkeisiin. Kyseessä on yleensä asetelma, jossa harkitaan, onko rakentamista ylipäänsä mahdollista toteuttaa tietyssä suojelukohteessa.

Tuntuu siltä, että viranomaisilla ei ole aina riittävää asiantuntemusta ja näkemystä suojelukohteiden kokonaisuuksien arviointiin. Kertarakennuttajat (asunto-osakeyhtiöt) ovat usein varsin herkkänahkaisia eivätkä halua satsata riittävästi lupaprosessin läpivientiin; kyseessä on taloyhtiön kannalta kuitenkin huomattava riskisijoitus. Moni hanke onkin mielestäni turhaan jäänyt kesken.

Kaupunginmuseo tuntuu haluavan kaavamaisesti estää tai minimoida muutokset kaupunkikuvassa. Mielestäni museo ei kuitenkaan ole kyennyt ottamaan perustellusti kantaa esitettyjen suunnitelmien laatuun. Suojelukaavat kieltävät rakennuksen turmelemisen, mutta ei kai voida väittää, että mikä tahansa (hyvinkin suunniteltu) muutos on automaattisesti "turmelemista".

Tapaus a:

• kaupunginmuseo antoi kielteisen lausunnon ja hankki tuekseen lisäksi myös museovirastolta kielteisen lausunnon
• kaupunkisuunnitteluvirasto myötäili museon kantaa eikä pitänyt hanketta mahdollisena
• kaupunkikuvaneuvottelukunnan käsittelyssä todettiin kuitenkin, että "esitetyt muutokset on kiitettävällä tavalla sovitettu olevaan ympäristöön"
• lupa myönnettiin rakennuslautakunnassa

Tapaus b:

• rakennusvalvonnan kaupunkikuvaosasto piti hanketta täysin mahdollisena
• kaupunginmuseo antoi kielteisen periaatelausunnon (ullakkorakentamisen vyöhykekartan perusteella, ottamatta kantaa suunnitelman sisältöön)
• rakennuttaja vetäytyi hankkeesta, mielestäni turhaan (erinomaisen komea ullakkotila, joka tarjosi paljon paremmat lähtökohdat kuin esim. edellisessä esimerkissä käsitelty kohde)

Tapaus c:

• rakennusvalvonnan lupakäsittelijä piti hanketta täysin mahdottomana ja ehdotti luopumista jatkosuunnittelusta
• kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi, että suunnitelma tarjoaa erinomaiset asumisolosuhteet
• lupa myönnettiin.

Arvio menettelystä:

Näissä esimerkeissä viranhaltija ei ole ensisijaisesti ottanut kantaa pätevästi laadittuihin suunnitelmiin, vaan on pyrkinyt estämään ennakkotapausten syntymistä, mikä yksittäisen hyvän suunnitelman kannalta ei aina ole säännöksin perusteltavissa.