Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Rakennussuojelu / Paloturvallisuus / Palosuojaus / Välipohjat / Rakenteiden palonkestävyys / Rakennusfysiikka / Viranomaisohjaus / MRL 13 §:n soveltaminen

12.2.25 Tikkurapatut puuvälipohjat

Tapaus: 

Puisista tikkurapatuista välipohjista olemme joutuneet eniten taittamaan peistä. Viranomaiset kokevat ongelmiksi
–     rakenteellisen palonkestävyyden
–     hankalan sammutettavuuden palotilanteessa.

Olemme esimerkiksi pitkään joutuneet keskustelemaan erään yliopistokiinteistön sprinklaustarpeesta puisten välipohjien vuoksi. Se saatiin onneksi vältettyä.

Suurin ongelma on puuvälipohjien alapuolinen palosuojaus, joka joudutaan tekemään kipsilevyillä. Faktisesti se tarkoittaa alkuperäisen tikkurappauksen vaurioitumista tai jopa tuhoutumista. Ongelmalliseksi määräyksen tekee kun rakennusten arkkitehtuuriin kuuluu usein myös katon holkkalistoja, mahdollisia panelointeja jne. Jos välipohjien täyte vielä joudutaan uusimaan lähtevät tikkurappaukset taatusti liikkeelle kun välipohjan paino muuttuu ja jännitys laukeaa.

Arvio menettelystä:

Korjauskohteessa on harkittava, vaarantuuko käyttäjien turvallisuus muutosten johdosta. Jos ei, puuvälipohjat  säilytetään ennallaan ilman erillisiä perusteluja tai palonkestävyyslaskelmia. Jos taas turvallisuustilanne todella muuttuu, tulee rakennusta tarkastella kokonaisuutena ja sen omista lähtökohdista ottaen huomioon myös rakennussuojelunäkökohdat. Ympäristöopas 39 ohjeistaa kohdassa Osastointi korjauksessa mm:

  • Mikäli osastoiva rakennusosa ei ole nykymääräysten luokkavaatimusten mukainen, on tärkeämpää täyttää palonkestävyysaikaa kuin materiaalin palamattomuutta koskeva vaatimus. Esimerkiksi kivirakenteisten kerrostalojen puuvälipohjat voidaan yleensä säilyttää. Välipohjan täytteen vaihtaminen pelkästään paloturvallisuusvaatimusten perusteella ei yleensä ole tarpeellista ja harvoin muutoinkaan järkevää.

ja kohdassa Sisäpinnat korjausrakentamisessa:

  • Tikutukselle tehtyjen laasti- tai kipsirappauksien voidaan katsoa täyttävän 10 minuutin suojaverhoustarpeen sekä A2-luokan pintavaatimukset.