Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

5. VÄHÄINEN POIKKEAMINEN

Luvun sisällys:

5.1.    RAKENNUSLUPAHARKINTA JA VÄHÄINEN POIKKEAMINEN

5.1.1  Soveltamisen ja poikkeamisen ero
5.1.2  Rakennuslupaharkinta
5.1.3  Vähäisen poikkeamisen edellytykset
5.1.4  Poikkeamisvallan rajat

5.2     TAPAUSESIMERKIT JA NIIDEN ARVIOINTI

5.1 Rakennuslupaharkinta ja vähäinen poikkeaminen

5.1.1  Soveltamisen ja poikkeamisen ero

Korjaus- tai muutostyön lupakäsittelyssä on hyvä ymmärtää ero rakennuslupaharkinnan ja vähäisen poikkeamisen välillä.

Lupaharkintaa on
maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty korjattavan tai muutettavan rakennuksen ominaisuuksien, erityispiirteiden ja suunnitellun käytön huomioon ottamisen velvollisuus;
siis säännösten MRL13 §, 117§ 4 mom, 135 § ja 136 § noudattaminen ”soveltuvin osin”.

Vähäistä poikkeamista on
sellaisista säännöksistä myönnettävä perusteltu helpotus, joista ei ole annettu mahdollisuutta tai velvollisuutta joustaa korjaus- tai muutostyössä edellä mainittujen pykälien perusteella;
siis MRL 175 §:ään perustuva vähäinen poikkeaminen säännöksistä.

5.1.2  Rakennuslupaharkinta

Rakennuksen korjaamiseen ja muuttamiseen sisältyvät kaikki olevaan rakennukseen kajoavat toimenpiteet, myös rakennuksen kerrosalan lisääminen ja käyttötarkoituksen muutos. Lupakäsittelyssä hanketta verrataan rakentamisajankohdan olevaan luvanmukaiseen tilanteeseen, ei nykysäännöksiin. Päätöksen yhteydessä joudutaan näin tekemään lupaharkintaa, kysymys on silloin säännösten mukaisesta tulkinnasta, ei vähäisestä poikkeamisesta.

Olennaista on lain vaatimus siitä, että korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön ja että muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä [MRL 117 § 4 mom].

Rakennuksen tai sen osan korjaaminen entiselleen - luvanmukaiseen kuntoon - täyttää yleensä mahdollisesti tarvittavan rakennus- tai toimenpideluvan myöntämisen edellytykset eikä aina vaadi lupaakaan. Ei voida tulkita, että käyttäjien olosuhteet heikentyisivät tai vaarantuisivat muutoksen johdosta, jos korjaus pitää olosuhteet entisellään. Mikäli asemakaava on muuttunut, on kaavan vaatimukset otettava kuitenkin erillisen tarkastelun kohteeksi - MRL 135 §:n 2 mom mukaisesti - soveltuvin osin.

Olennaiset muutos- ja korjaustoimet edellyttävät MRL 125 § 4 mom mukaan rakennuslupaa, joka voidaan myöntää, jos käyttäjien olosuhteet eivät heikenny ja rakennusluvan edellytykset, mm. MRL 135 tai 136 §:n mukaan, muutoin täyttyvät.

Rakennuslupaharkinnassa selvitetään, säilyvätkö käyttäjien olosuhteet vähintään entisellään. On luonnollisesti mahdollista tehdä suuriakin parannuksia rakennukseen, mutta käyttäjien olosuhteiden lisäksi on otettava huomioon itse rakennus ja sen erityispiirteet, joita ei saa turmella.

Käyttötarkoituksen muutoksessa on olennaista tarkastella soveltuuko aiottu uusi käyttö luontevasti vanhaan rakennukseen: pystytäänkö sen ominaisuudet ja erityispiirteet ottamaan huomioon, säilyvätkö sen historialliset ja rakennustaiteelliset arvot. On huomattava, että vanha rakennus ei välttämättä tarjoa uusille käyttäjilleen kaikkien uusien rakentamismääräysten tarkoittamaa tasoa, mutta siihen ei pidä rakennuksen arvoa vahingoittavin keinoin pyrkiäkään.

Useimmiten pätevällä ja paneutuvalla suunnittelulla saadaan aikaan luonteva ja toimiva lopputulos. Uuden rakennuksen rakentamista varten säädetyt määräykset ja ohjeet tulevat kuitenkin noudatettavaksi vain soveltuvin osin, koska vanhaa korjattaessa ei kaikkia määräyksiä ole mahdollista yhtä aikaa noudattaa. Suunnittelijan asiana on esitellä tutkimansa suunnitteluratkaisut rakennus­valvonta­­viranomaiselle, joka sitten harkitsee, onko esitetylle ratkaisulle myönnettävissä lupa.

Tähän kaikkeen edellä mainittuun ei siis tarvita vähäistä poikkeusta. Suunnittelijan on kuitenkin viisasta esittää ratkaisut sovituista tulkinnoista lupahakemuksessa ja sen liitteissä selkeästi esimerkiksi mitoin, selventävin tekstein ja luetteloin silloin, kun hän erityisesti haluaa varmistautua siitä, että ne vahvistuvat. Näin voidaan todentaa, että tulkinta on harkittu ja sille on saatu viranomaisen hyväksyminen.

Korjauskohteen lupahakemuksessa tai sen ennakkoneuvotteluissa suunnittelijat itse usein esittävät tarpeettomasti tai ”varmuuden vuoksi” rakennuksen rakentamiseen verrattavia muutoksia; muutoksia on lähestytty nykysäännöksistä lähtien. Rakennusvalvonnalta asiassa toivoisi valppautta tarpeettoman ylikorjaamisen välttämiseksi.

Erityisesti korjausrakentamisen piirissä toimivat asuntorakennuttajat ovat todenneet, että asukkaat valittavat aiempaa herkemmin ja myös jatkavat valitusprosessia niin pitkälle kuin mahdollista. Todellisiin tai väitettyihin virheisiin haetaan syyllistä sekä rakentajista että suunnittelijoista, joskus myös virkamiehistä. Ehkä tästäkin syystä on yhä useammin ruvettu tavoittelemaan uuden rakennuksen rakentamiseen tarkoitettujen määräysten noudattamista sellaisenaan korjausrakentamisessa - varsinkin niissä asioissa, joissa säännökset ilmaisevat vaatimukset numeroin, siis helposti todennettavalla tavalla.

On syytä todeta, että nämä tavoitteet eivät perustu säännöksiin. Menettely johtaa olennaisten teknisten vaatimusten ylikorostukseen muiden yhtä olennaisten, mm. esteettisten ja rakennussuojelun vaatimusten kustannuksella, mikä on usein vanhalle rakennukselle tuhoisaa.

5.1.3  Vähäisen poikkeamisen edellytykset

Kun korjaus- tai muutossuunnitelma on lupaharkinnassa todettu lähes valmiiksi, mutta jokin yksityiskohta tuottaa erityistä ongelmaa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi MRL 171 ja 172 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, milloin on kysymys vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista [MRL 175 § 1 mom].

Korjausrakentamisessa rakennusluvan yhteydessä tapahtuvan vähäisen poikkeamisen käyttöalaa voi lähtökohtaisesti pitää suurempana kuin uusien rakennusten kohdalla. Kuitenkin rakennusvalvonta­viranomaisen on katsottava, ettei poikkeaminen

  • ole alueiden käytön suunnitteluun liittyvien edellytysten vastaista tai vaikeuta säännöksessä mainittujen tavoitteiden toteutumista tai saavuttamista.
  • koske poikkeamista rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä
  • vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista
  • rakennuksen teknisistä ja näitä vastaavista ominaisuuksista merkitse rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten syrjäytymistä.
    [MRL 171, 172, 175 § 2 mom]

Korjausrakentamiselle MRL:ssä on asetettu seuraavat erikseen mainitut, keskeiset vaatimukset:

  • rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. [MRL 118 §]
  • että korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön ja että muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. [MRL 117 §]

Lisäksi noudatetaan MRL 135 ja 136 §:n mukaan soveltuvin osin muita rakentamiselle asetettuja vaatimuksia, korjausrakentamisen kannalta oleellisia ovat:

  • Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.
  • Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset).
  • Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.
  • Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.
    [MRL 117 §]

5.1.4  Poikkeamisvallan rajat

Vähäisen poikkeamisen mahdollisuus korjausrakentamisessa koskee kaikkia rakentamista koskevia säännöksiä, määräyksiä, kieltoja ja muita rajoituksia, ei kuitenkaan rakennuksen suojelua koskevaa kaavamääräystä.

On huomattava, että KHO:n päätösten mukaan suunnittelijan kelpoisuusvaatimus ei ole MRL 23 luvussa tarkoitettu rakentamista koskeva säännös, eikä siitä näin ollen voi myöntää vähäistä poikkeusta.

5.2. Tapausesimerkit ja niiden arviointi

5.2.1 Arkkitehti-pääsuunnittelijan vastuut lupa-asioissa; ns. kolmannelle osapuolelle tai aiheutuvat vahingot? 
5.2.2 Ongelmaesimerkki lupahakemukseen liitetystä vähäisten poikkeusten luettelosta