Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Käyttötarkoituksen muutos / MRL 13 §:n soveltaminen / Ääneneristys

2.1.6 Asunnosta toimisto, toimistosta asunto - viranomaisohjauksen käytäntöjä

Tapaus: 

Huoneistolle haettiin rakennuslupaa sen palauttamiseksi toimistokäytöstä asuinkäyttöön. Huoneisto oli siis alun perin ollut asuinhuoneisto, jonka rakenteiden ääneneristävyys oli rakentamisajankohdalle tyypillinen, kuten rakennuksen muissakin huoneistoissa.

Lupamääräykseen kirjattiin vaatimus, että ääneneristävyyden tuli täyttää ko. hetkellä voimassa olleiden ääneneristävyysmääräysten vaatimukset, tämä poikkesi yleisesti ao. kaupungissa käytössä olleesta hallintokäytännöstä.

MRL 13 §:n 3 momentin mukaan rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

Em. momenttiin oli vedottu mm. lautakunnan esittelijätekstissä (lautakunta piti luvan voimassa): ”Käyttötarkoituksen muutos toimistohuoneistosta asuinkäyttöön on sellainen olosuhdemuutos, jolla voidaan katsoa olevan vaikutusta naapurihuoneiston käyttöön. Tätä ei muuta se tosiasia, että rakennus on alunperin rakennettu asuinkäyttöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 § edellyttää, että uuden käyttötarkoituksen myötä varmistutaan huoneiston olennaisten teknisten nykyvaatimusten täyttymisestä.”

Se henkilö, jonka vuoksi tähän mentiin, argumentoi muutosta sillä, että ko. huoneiston käyttö muuttuu päiväkäytöstä iltakäytöksi, jolloin heidän olonsa heikkenevät. Ympäristökeskus lausunnossaan tosin toteaa, ettei terveydellistä haittaa ole, syntyy mahdollisia kiusallisia tilanteita (wc).

Käsittely on tätä kirjoitettaessa kesken.

Arvio menettelystä:

Rakennusvalvonta ja -lautakunta on jo alunperin tulkinnut asiaa mm. MRL 13 §:n ja 117 §:n hengen vastaisesti, syyt näyttävät olevan muualla kuin rakentamissäännösten soveltamisessa. Tuomioistuin ratkaiskoon.