Käyttötarkoituksen muutos / MRL 13 §:n soveltaminen / Ääneneristys 2.1.6 Asunnosta toimisto, toimistosta asunto - viranomaisohjauksen käytäntöjäTapaus:Huoneistolle haettiin rakennuslupaa sen palauttamiseksi toimistokäytöstä asuinkäyttöön. Huoneisto oli siis alun perin ollut asuinhuoneisto, jonka rakenteiden ääneneristävyys oli rakentamisajankohdalle tyypillinen, kuten rakennuksen muissakin huoneistoissa. Lupamääräykseen kirjattiin vaatimus, että ääneneristävyyden tuli täyttää ko. hetkellä voimassa olleiden ääneneristävyysmääräysten vaatimukset, tämä poikkesi yleisesti ao. kaupungissa käytössä olleesta hallintokäytännöstä. MRL 13 §:n 3 momentin mukaan rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. Em. momenttiin oli vedottu mm. lautakunnan esittelijätekstissä (lautakunta piti luvan voimassa): ”Käyttötarkoituksen muutos toimistohuoneistosta asuinkäyttöön on sellainen olosuhdemuutos, jolla voidaan katsoa olevan vaikutusta naapurihuoneiston käyttöön. Tätä ei muuta se tosiasia, että rakennus on alunperin rakennettu asuinkäyttöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 § edellyttää, että uuden käyttötarkoituksen myötä varmistutaan huoneiston olennaisten teknisten nykyvaatimusten täyttymisestä.” Se henkilö, jonka vuoksi tähän mentiin, argumentoi muutosta sillä, että ko. huoneiston käyttö muuttuu päiväkäytöstä iltakäytöksi, jolloin heidän olonsa heikkenevät. Ympäristökeskus lausunnossaan tosin toteaa, ettei terveydellistä haittaa ole, syntyy mahdollisia kiusallisia tilanteita (wc). Käsittely on tätä kirjoitettaessa kesken. Arvio menettelystä:Rakennusvalvonta ja -lautakunta on jo alunperin tulkinnut asiaa mm. MRL 13 §:n ja 117 §:n hengen vastaisesti, syyt näyttävät olevan muualla kuin rakentamissäännösten soveltamisessa. Tuomioistuin ratkaiskoon. |