Suunnittelijapätevyys / Pääsuunnittelija / Rakennushankkeeseen ryhtyvä / Pätevyydet / RakMK A2 / Rakennusfysiikka

4.2.7 Pää- ja rakennesuunnittelijan pätevyys

Tapaus: 

Yleisesti ottaen rakennesuunnittelun alueella ei kovin runsaasti ”kipupisteitä” tullut esiin. Johtunee osittain siitä, että korjausrakentamisessa on totuttu neuvottelemaan asioista viranomaisten kanssa kun soveltamiskohtia on paljon. Rakennusvalvontaviranomaisen ja kokeneen rakenneasiantuntijan välinen suhde on monesti toisiaan tukeva kun asiat eivät ole niin yksiselitteisiä eikä liian tarkkaa ohjeistusta ole syytä laatia.

Korjaussuunnittelussa vois kuitenkin harkita täsmennystä riittäviin pätevyyksiin varsinkin pääsuunnittelijan tehtävissä. Mikäli pääsuunnittelijana toimii arkkitehti, jolla ei kokemusta ole riittävästi korjauskohteista niin asiat jätetään esimerkiksi grynderin ja rakennesuunnittelijan välisen ”kädenväännön” varaan. Tällöin monesti on jo korjauskohteen kustannusvalinnat tehty liian pitkälle ja suunnittelussa on keskitytty ”myyntikuvien” laadintaan varsinkin asuinkohteissa. Tällöin kunnolliseen korjaukseen ei ole enää riittävästi halua kun ollaan prosessin kannalta liian myöhässä – monesti asiat liittyy kosteusteknisiin korjaustarpeisiin.

Arvio menettelystä: 

MRA 48 §:n 1 momentin nojalla rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä.

Saman pykälän 4 momentin nojalla rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä (pääsuunnittelija) sekä erityisalan kokonaisuudesta vastaavalla suunnittelijalla tulee lisäksi olla hyvät ammatilliset edellytykset huolehtia suunnittelun kokonaisuudesta.

RakMK A2:n määräysten 4.1.3 ja 4.1.4 mukaan pääsuunnittelijan kelpoisuuden  tulee tavanomaisessa  rakennushankkeessa yleensä olla vähintään samaa tasoa kuin hankkeen vaativimpaan suunnittelutehtävään tarvittava kelpoisuus. Lisäksi suunnittelijan kelpoisuus rakennuksen korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävässä tulee arvioida ottaen huomioon olemassa olevan rakennuksen asettamat lähtökohdat ja uudesta käyttötarkoituksesta mahdollisesti johtuvat vaatimukset.

Käytännön ongelmia syntyy ja rakentamisen laatutaso pysyy heikkona ellei säännöksiä suunnittelijoiden pätevyydestä edellytetä noudatettaviksi.

Ks. myös luku 4.1