Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

MRL 13 §:n soveltaminen / Käyttötarkoituksen muutos / Rakennussuojelu / Kulttuuriperinnön vaaliminen / Rakennuslupaharkinta / Vähäinen poikkeaminen / LVI-tekniikka / Ilmanvaihto

10.1.16 Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon vaatimus

Tapaus a: 

Ilmanvaihdon koneellistaminen esim. peruskorjauskohteessa ei välttämättä toimi ilman mittavaa lisäkorjaustarvetta (ikkunat uusittava, lämmitysjärjestelmää muutettava, hormeja ja kanavia lisättävä, alakattoja laskettava, piuhaa ja putkea kuluu).

Koneellinen tulo- ja poistoilma aiheuttaa korjauskohteissa valtavasti lisäkustannuksia ja rakennuspintojen tuhoutumista, sekä julkisivuun muutoksia. Vaihtoehtoisia, kevyempiä menetelmiä tulisi tutkia ja pystyä soveltamaan tapauskohtaisesti. Varsinkin kun tiedetään, että koneellinen poisto ja tuloilma ei mittavista panostuksista huolimatta takaa tavoitetta: hyvää sisäilmaa. Lisäksi määräyksiin tulisi sisältyä vaatimus laitteistojen, putkistojen ja suodattamien vaihdosta/huollosta.

Onko vanhoista rakennuksista poistettava painovoimainen ilmanvaihto; eikö riittäisi että tutkitaan onko hormit kunnossa.

Tapaus b:  

Rakennustarkastajilta kysyttiin, meneekö MRL 13 § periaate läpi alemmantasoisia ohjeita ja normeja sovellettaessa?

MENEE MULLA, mutta surullista kyllä, on kuntia, joissa suorastaan pilataan rakennuksia, kun ei osata tulkita määräyksiä tältä pohjalta. Tämä on minun näkemykseni vanhan kulttuuriperinnön arvostajana.
Esim. koneellinen ilmanvaihto -vaatimus on pilannut monia rakennuksia!!! Näin vaan on.

Ja esteettömyys ja palomääräykset. Pitäisi myöhemmin tutkia, mitä näillä vaatimuksilla on oikeasti saavutettu ja millä muulla tavoin asia olisi voitu ratkaista.

Tapaus c: 

Ilmanvaihdon järjestämisen periaatteet ovat epäselvät, kun kunnostetaan vain osa rakennuksesta. Mikäli tämä kunnostettava osa-alue on samaa palo-osastoa kuin ympäröivät tilat, asia on ongelmallinen. Ilmanvaihtoa ei saisi periaatteessa sekoittaa, mutta käytännössä asia kyllä saadaan toimimaan.

Arvio menettelyistä:

Olisi vähintään erotettava toisistaan käyttötarkoituksen muutokset ja muu korjaus. Molemmissa tapauksissa tulee voida sallia eri ikäiset vanhat rakennukset huomioon ottavia menetelmiä rakennuksen ehdoin.

Peruskorjaaminen tulee aina voida tehdä ilman, että uuden rakennuksen rakentamista koskevia määräyksiä orjallisesti noudatetaan. Tavaksi on tullut käytäntö soveltaa käyttötarkoituksen muutoksiin uuden rakennuksen rakentamista koskevia määräyksiä automaattisesti. Menettely on syytä kyseenalaistaa, koska vaatimus ei perustu maankäyttö- ja rakennuslakiin.

MRL 125 §  edellyttää kylläkin, että siinä mainituille korjaus- ja muutostöille hankitaan rakennuslupa.
Lupaa myönnettäessä MRL 117 § edellyttää, että tällöin tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön.
Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.

MRL 13 §:n mukaan rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

Samanaikaisesti on MRL 118 §:n mukaan huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia (myös sisätiloja) tai kaupunkikuvaa turmella.

Ilmanvaihtoa koskevien säännösten soveltaminen on vähitellen teknistynyt ja eriytynyt rakennuksen kokonaisuuden tarkastelusta. Säännösten soveltamisharkinnan tulisi olla aina tapauskohtainen ja kokonaisvaltainen. Muistettava on säännöshierarkia: RakMK D2:n määräykset ja ohjeet eivät kumoa maankäyttö- ja rakennuslakia.

Peruskorjausten määrä lisääntyy lähivuosina. Niiden yhteydessä tehdään myös yhä enemmän korjauksia olevien rakennusten ilmanvaihtoon. Ilmanvaihdon säännösten soveltamisessa korjausrakentamiseen olisi löydettävä paremmin vanhan rakennuksen huomioon ottavia menetelmiä, joista olisi syytä tehdä esimerkiksi erillinen opaskirja.

Ks. myös luku 1 ja luku 5