Asuntosuunnittelu / Käyttötarkoituksen muutos / Esteettömyys / Ääneneristys / Lämmöneristys / Paloturvallisuus / Käyttöturvallisuus / Vähäinen poikkeaminen / Työmaa / Pääsuunnittelija

2.1.3 Vanhan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos asunnoiksi sujuu, kun osapuolet ovat asiantuntijoita

Tapaus: 

Arkkitehti/pääsuunnittelija:
Yleensä ottaen ei ole ollut isompia ongelmia, vaan viranomaiset ovat suhtautuneet melko joustavasti. Osittain tähän on vaikuttanut sekin, että lupakäsittelijät ovat olleet kokeneita konkareita ja rakennustarkastajan kanssa on käyty asioita ja poikkeuksia läpi työmaan aikana.

Se mitä määräyksiä noudatetaan asunnoiksi muutettaessa ja mistä voi tinkiä, on ollut aika selvä ja
myös rakennusten luonteesta johtuen mahdollista. Yleisperiaatteena on ollut että

–  ääneneristysmääräyksiä noudatetaan
–  esteettömyysmääräyksiä noudatetaan
–  lämmöneristysmääräyksiä ei tarvitse noudattaa, toki mahdollisuuksien mukaan parannetaan tilannetta
–  palomääräyksiä pääsääntöisesti noudatetaan, mutta joissain tilanteissa hieman tinkien
    (esim. kellarin poistumistiet).

Kaikkia määräyksiähän ei voi joka kohdassa noudattaa ja silloin on menetelty niin, että poikkeukset on
kirjattu jo lupaan ja vielä uudelleen tarkennettuna ja täydennettynä yksityiskohtaisesti
vastaanottopöytäkirjaan.

Lupavaiheessa on kirjattu tiedossa olevat poikkeukset (esim. että kolmeen asuntoon ei ole esteetöntä
kulkua, mutta niihin johtavaan porrassyöksyyn voi tarvittaessa asentaa nostimen tai että
ääneneristävyys olemassa olevasta porrashuoneesta viereisiin asuntoihin saattaa olla määräyksiä
jonkin verran huonompi kun vanhat porrassyöksyt on säilytetty).

Työmaa-aikana on tullut lisää poikkeuksia esim.

–  kaiteiden täydentäminen kohtuullisesti lähestymään määräyksiä mutta ei ihan täyttämään niitä tai
–  johonkin yksittäiseen asuntoon väkisin syntynyt tasoero tai kynnys, tai
–  invaympyrän katoaminen kun jossain kylppärissä hormista tulikin suunniteltua isompi jne.
–  erityisesti esteettömyysmääräyksistä syntyy lukuisia pikkupoikkeuksia, vaikka pääsääntöisesti
    niitä noudatetaan. Tasoerot on kuitenkin porrashuoneessa hoidettu invakelpoisin luiskin,
    mikä on ollut mahdollista, koska porrashuoneiden jatkoksi on joka tapauksessa tehty käytäviä
    asuntoihin kulkua varten.

Arvio menettelystä:

Tapaus osoittaa, että yhteistyö suunnittelijan ja viranomaisen kesken tuottaa hyviä tuloksia, jos suunnittelija ja viranomainen molemmat osaavat asiansa: isompia ongelmia ei ole ollut ja pieniin on löydetty ratkaisut viranomaisharkinnan keinoin.

Kun rakennusvalvonta käyttää lain suomaa mahdollisuutta vähäiseen poikkeukseen yhteisymmärryksessä suunnittelijan kanssa, tulos on yleensä hyvä. Kuten edellä kuvatussa tapauksessa on tehty, vähäiset poikkeukset voidaan kirjata erilliseen luetteloon perusteluineen. Korostettakoon kuitenkin, että korjausrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoksissa kyse on useimmiten viranomaisharkinnasta, ei välttämättä vähäisestä poikkeuksesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei vaadi [uuden] rakennuksen rakentamista koskevien säännösten, määräysten ja ohjeiden soveltamista sellaisenaan, määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

Muutokset rakennuslupaan nähden voidaan kirjata paitsi loppukatselmuspöytäkirjaan, myös tarkepiirustuksin, jotka liitetään pöytäkirjaan tai leimataan erikseen. Oleellista on, että kirjaus osoittaa viranomaisharkinnan tai vähäisen poikkeamisvaltuuden perusteella annetun hyväksynnän.

Ääneneristysvaatimusten tarkka noudattamistarve saattaa korostua muita näkökohtia enemmän asuntorakennuttajan toivomuksissa, koska melu on asia, josta asukkaat eniten valittavat. Viranomaisharkinnassa tulee kuitenkin ottaa tasapainoisesti huomioon rakennuksen ominaisuudet ja muutkin maankäyttö- ja rakennuslain määräykset kuin olennaiset tekniset vaatimukset.

Ks. myös luku 5