Käyttötarkoituksen muutos / Rakennussuojelu /  Lämmöneristys / Energia / Ääneneristys / Vähäinen poikkeaminen

11.2.2 Julkisivun lämmöneristyksen parantaminen soveltuvin osin

Tapaus a: 

Suojellussa asuinkerrostalossa tapahtui osittaisia käyttötarkoituksen muutoksia.

Rakennus on valmistunut 1900- luvun alkuvuosikymmenellä. Ulkoseinät ovat puhtaaksimuurattua  massiivitiilimuurausta eivätkä tarvinneet suurta kunnostusta. Ikkunoiden lämmöneristävyys ei täytä nykymääräyksiä. Ikkunoiden kunto on hyvä, ne tarvitsivat lähinnä huoltomaalauksen.
Rakennuksen ulkovaippaan ei ollut tarpeen tehdä muita muutoksia.

Haettiin ja saatiin vähäinen poikkeus nykyisistä lämmön- ja ääneneristysvaatimuksista ulkovaipalle
sekä lupa nykyisten ikkunoiden säilyttämiseen.

Tapaus b: 

Suojelluissa, toistensa kaltaisissa asuin- ja asuntolarakennuksissa ulkovaippa ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä, vaikka ikkunoiden sekä ala- ja yläpohjan osalta tilannetta parannetaankin. Julkisivut ovat kiviaineiset ja rapatut. Alkuperäinen käyttötapa säilyy toisessa taloista. Tilanne on lupa-asiakirjoissa todettu. Haettiin ja saatiin ulkovaipalle vähäinen poikkeus nykyisistä lämmöneristysvaatimuksista.

Tapaus c: 

Kaupungissa XX käyttötarkoituksen muutosten viranomaisohjauksessa lämmöneristysmääräyksiä ei tarvitse noudattaa, toki mahdollisuuksien mukaan parannetaan tilannetta.

Arvio menettelystä:

Koska rakennusten ulkoseinät on alunperin todettu säännökset täyttäväksi ja siis terveelliseksi ja turvallisiksi, on syytä tulkita, ettei edes uusi käyttötapa (ei vanhaa vaativampi) aiheuta haittaa turvallisuudelle tai terveellisyydelle pelkästään sen takia, että säännökset on sen koommin muutettu. Vanhojen julkisivujen lisäeristäminen on harvoin mahdollista, koska rakennukset samalla menettävät täysin identiteettinsä eivätkä suojelutavoitteet toteudu.

Rakennusvalvonta käytti kaikissa em. tapauksissa lain suomaa mahdollisuutta joustoon tai vähäiseen poikkeukseen, ja lämmön- ja ääneneristysasiat muiden vähäisten poikkeusten ohella kirjattiin erilliseen luetteloon perusteluineen.

Kysymys ei kaikin osin ollut määräyksistä poikkeamisesta, koska Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat ensisijaisesti uuden rakennuksen rakentamista ja vain erikseen määritellyissä tapauksissa vanhan rakennuksen korjaamista. Koska taloissa kuitenkin tehtiin korjauksia, jotka kokonaisuutena käsittivät monenlaista tarvetta kaavamääräysten, asuntosuunnittelun ja olennaisten teknisten vaatimusten tulkintaan, oli helpointa koota tulkinnan tarpeet ja vähäinen poikkeaminen yhteen listaan.