Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Viranomaisohjaus  / MRL 13 §:n soveltaminen / Kulttuuriperinnön vaaliminen / Hirsitalo / Uudisrakentaminen / Pesutilat

11.2.1 Hirsitalon entistys; rakennusvalvonta vaati uuden rakennuksen rakentamissäännösten noudattamista

Tapaus: 

Museoviranomainen:
Vanhaa hirsistä asuinrakennusta korjataan asuinrakennukseksi. Omistaja on tehnyt työtä pieteetillä, jopa tehnyt tiilikatteen aluskatteeksi päreen, koska ei halunnut moderneja materiaaleja taloonsa. Olen seurannut hanketta pitkään ja ihailen työn laatua ja omistajan asennetta.

Omistaja haluaa nyt rakentaa lahonneen hirsikuistin entisenlaisena ja sijoittaa sinne kylpyhuoneen. Rakennustarkastaja katsoo tämän kuistin uudisrakentamiseksi eikä hyväksy hirttä rakenteeksi. Oli puhelimessa ehdottanut polyuretaanilevyillä eristettyä puurunkoa. Lopputulema ei vielä ole selvillä, mutta yritän toimia vanhan hirsirakenteen palauttamisen puolesta. Omistaja ei muuta suostu rakentamaan kuin hirsikuistin.

Arkkitehdin viesti rakennusvalvontaan:
Ilmoititte puhelimessa, että hanke ei ole korjausta vaan uudisrakentamista, ja että sillä on silloin samat vaatimukset kuin normaalistikin. Halusin nyt vielä varmuuden vuoksi selventää asiaa, koska en oikein kykene ymmärtämään ajatusta uusien normien noudattamisesta korjattaessa vanhaa. Tässä asian kulku noin pähkinänkuoressa niin kuin minulle on asia kerrottu:

Rakennus on hirsirakennus 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen tienoilta. Se oli vähän rempallaan ja omistaja maanläheisenä miehenä otti harteilleen säilyttää palan rakennushistoriaa. Rakennuksen kyljessä oli kaksi kuistia, joista toinen oli niin huonokuntoinen, että sen korjaaminen sanan varsinaisessa merkityksessä ei ollut mielekästä. Restaurointi päätettiin siis toteuttaa purkamalla vanha ja rekonstruoimalla hirsistä samanlainen vastaava kuisti tilalle. Rakennus lienee jossain määrin arvokasta rakennettua kulttuuriperintöä, sillä museovirastokin myönsi sille korjausapurahaa. Se, että tämä uusi hirsistä rakennettavaksi aiottu pieni kuisti joudutaankin tekemään lämmöneristävyydeltään uudet rakentamismääräykset täyttävänä, ei mielestäni ole rakennuksen suojelun ja hengen kannalta mielekästä tai kohtuullista. Uudet määräykset ajavat väistämättä rakenteen muuttamista nykyaikaiseksi rankarakenteiseksi rakenteeksi nykyaikaisine eristeineen ja höyrynsulkuineen. Myös rakenteiden paksuus muuttuu oleellisesti, jolloin rakennuksen ulkonäkökään ei enää säily ennallaan.

Haluaisin vielä kuulla kantanne asiaan, ennen kuin lähdemme tekemään jotain peruuttamatonta. Ymmärrän, että yleisesti määräyksiä tulee noudattaa, mutta aina tulee vastaan tapauksia, joissa
on hyvä katsoa asiaa laajemmassa mittakaavassa. Vanhan rakennuskannan vaaliminen ja korjausrakentaminen yleensäkin saa lievennyksiä yleisistä uusilta rakennuksilta vaadittavista määräyksistä. Itse en arkkitehtina tässä tapauksessa juuri ymmärrä tuota energiatehokkuusasiaa. Tavoitteena kun oli vain vanhan rakennusosan saattaminen uudelleen käytettävään kuntoon.

Rakennusvalvontaviranomainen arkkitehdille:
Nyt en oikein ymmärtänyt, mutta kyseessäkö on kuisti, johon tulee pesutila?  Siis pesutilahan vaatii jo omat rakenteensa kosteuksien kannalta, eihän tuota voi oikein muutoin alapohjaltaan ja seinärakenteiltaan tehdä. Suihkukaapin varaan ei pesutilaa voi kosteuksiltaan jättää.

Mutta siis, jos vanha rakennus tai sen osa puretaan pois ja tehdään uudestaan vaikka samanlaisena, niin kyseessä on uudisrakentaminen. Tuolla ei ole haja-asutusalueena mitään suojelumääräyksiä, mutta toivotaan luonnollisesti sitä ympäristönä säilytettäväksi. Sisätiloille ei voida edes toivomusta asettaa - se edellyttäisi jo, että rakennus olisi valtakunnallinen "helmi".  Hienoa on, jos löytyy uutteria säilyttäjiä. Säilyttäminen on työlästä usein, mutta jälki on vaivan arvoista.

No eiköhän tuolle löydy ratkaisu kohtuullisesti hyvällä suunnittelulla varsinkin, kun koko kuisti tehdään alusta alkaen uusi.  Hirsi on tuollaisenaan heikko lämmöneriste ja tilahan on pidettävä aina lämpimänä noiden vesikalusteiden vuoksi.

Arvio menettelystä:

Säännösten mukaan kuisti on rakennusluvan vaativa toimenpide luvan edellyttämismielessä: joko rakennuksen rakentamiseen verrattava (jos viranhaltija välttämättä niin haluaa) tai muutostyö, jolla ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien terveydellisiin oloihin [MRL 125 §].

Vaikka lupa tarvitaan, ei hanke suinkaan automaattisesti laukaise pakkoa noudattaa voimassa olevia säädöksiä [uuden] rakennuksen rakentamisesta. Päin vastoin – kyseessä on vanha rakennus, jota tietyiltä osin korjataan ja johon tulisi suhtautua MRL 117 §:n mukaisesti: korjaus- ja muutostyössä
– tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä
– rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset eivät mene edelle MRL 118 §:n ehdottomasta turmelemiskiellosta, joka suojelusta riippumatta koskee kaikkia historiallistesti arvokkaita rakennuksia ja sekä sisä- että ulkotilojen osalta. Säännökset lähtevät siitä, että tapaukselle tulee löytää suunnittelun – ja tarvittaessa vähäisen poikkeuksen – keinoin ratkaisu, joka ei vaaranna suojelutavoitteiden toteutumista eikä talon rakennusfysikaalista toimintaa.