- MIKÄ ON KORVO?
- Vastauksia uusiin tapauksiin
- 1 Korjaus- tai muutostyön sekä käyttötarkoituksen muutoksen rakennuslupa
-
2 Käyttötarkoituksen muutos
- 2.1.1 Vanhan rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan - viranomaisohjauksen käytäntöjä
- 2.1.2 Vanhan rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan - kokonaisarviointi viranomaisohjauksessa
- 2.1.3 Vanhan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos asunnoiksi sujuu, kun osapuolet ovat asiantuntijoita
- 2.1.4 Kaavan tulkinnan ongelmia, mikä on liiketilaa tai asumiseen verrattavaa?
- 2.1.5 Väärin valittu käyttötarkoitus
- 2.1.6 Asunnosta toimisto, toimistosta asunto - viranomaisohjauksen käytäntöjä
- 2.1.7 Asunnosta toimisto, toimistosta asunto - kaidekorkeus ongelmaksi
- 2.1.8 Lomarakennus pysyvään asumiseen
- 2.1.9 Ullakolla ja kellarissa tehtävän laajennuksen huonekorkeus
- 3 Rakennuslupakynnys
-
4 Pätevyydet
- 4.1 Rakennuksen suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset
- 4.2.1 Vähäisen poikkeuksen myöntäminen RakMK A2 ja G1:stä
- 4.2.2 Viranomaisten resurssit eivät riitä maallikoiden ohjaukseen
- 4.2.3 Ei ylitsepääsemättömiä ongelmia, jos arkkitehti on pätevä
- 4.2.4 Ilmaiset neuvot ovat hintansa arvoisia
- 4.2.5 Kokemuksia viranomaistulkintojen näkemyseroista kuntien välillä
- 4.2.6 Pappilan purkamisvaatimus ja sen tutkiminen
- 4.2.7 Pää- ja rakennesuunnittelijan pätevyys
- 4.2.8 Asemapiirroksen laatimisen vaikeuksia
- 5 Vähäinen poikkeaminen
-
6 Viranomaisohjaus
- 6.1 Viranomaisohjauksen kehittämistarpeita
- 6.2.1 Rakennusvalvonnalla ei ole resursseja erityisalojen ohjaukseen
- 6.2.2 Viranomaisresurssit
- 6.2.3 Näkemyseroja viranomaisten kesken
- 6.2.4 Ristiriitaiset viranomaisnäkemykset
- 6.2.5 Ennakoiva lupakäsittely
- 6.2.6 Viranomaisohjauksen ulottumattomuus
- 6.2.7 Palveluasuntoja mielenterveyskuntoutujille, koteja vai hoitolaitos
- 6.2.8 Määräysten soveltamisen porrastus
- 6.2.9 Asiakirjavaatimukset ongelmana
- 6.2.10 Kaavoittajan tulkinnat vaihtelevat
- 6.2.11 Autopaikkatulkinnat
- 6.2.12 Viranomaisohjauksen pulmakysymyksiä / Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen eroa ei nähdä
- 6.2.13 Kyselyn tulos - parempaa suunnittelupätevyyttä olisi vaadittava
- 6.2.14 Kyselyn tulos - Rakennusvalvontaviranomaisten resursseja parannettava rakennuskulttuurin alueella
- 6.2.15 Miten luonnosvaiheen suunnitelmilla myönnetään rakennuslupa?
- 6.2.16 Kokemuksia viranomaisohjauksesta
-
7 Rakennussuojelu
- 7.1.1 Rakennussuojelun ja teknisten vaatimusten yhteensovittaminen
- 7.1.2 Sillan säilytys
- 7.1.3 Ullakkorakentamisen viranomaisohjauksen ongelmakohtia
- 7.1.4 Luvattoman rakentamisen onneton lopputulos
- 7.1.5 Rakennustarkastajan ja suunnittelijan ammattitaito
- 7.1.6 Parvekelasitukset
- 7.1.7 Museoviranomaisten vaatimukset - kaksi kannanottoa
- 7.1.8 Uudisrakentamissäännösten soveltaminen vanhoihin rakennuksiin
- 7.1.9 Ikkunamuutokset pilaavat herkästi rakennuksen ilmeen eikä energiatalous aina edes parane
- 7.1.10 Ostetaan mieluummin uusittua korviketta kuin aitoa vanhaa
- 7.1.11 Ikkunoiden materiaalin muutos
- 7.1.12 Uudisrakentamissäännösten soveltaminen vanhaan rakennukseen: rakennuksen ehdoin
- 7.1.13 Vanhan rakennuksen siirto
-
8 Esteettömyys
- 8.1 Esteettömyys korjausrakentamisessa
- 8.2.1 Välipohjan ääneneristävyyden parantaminen - ongelmia esteettömyyden toteuttamisessa
- 8.2.2. Ikkunasta parvekkeenovi; kompromissi voiaukon leveyden ja parvekkeen rakentamisen välillä
- 8.3.3 Yksiön kynnyksen poistaminen
- 8.2.4. Kesäkahvilan ja ravintolan esteettömyys
- 8.2.5 Tupakointitilan esteettömyys / Liikehuoneiston käyttötarkoitus muutettiin ravintolaksi
- 8.2.6 Asuntolarakennuksen peruskorjaus, käyttötarkoitus ei muutu
- 8.2.7 Kulttuuriperinnön arvostus ei aina ole itsestään selvää
- 8.2.8 Hissin rakentaminen vanhaan porrashuoneeseen
- 8.2.9 Hissin rakentaminen
- 8.2.10 Hissin sijoittaminen vanhaan porrashuoneeseen
- 8.2.11 Pesutilojen esteettömyysvaatimus tuottaa korjausrakentamisessa paljon ongelmia
- 9 Käyttöturvallisuus
-
10 LVI-tekniikka
- 10.1.1 Asukkaat ovat linjasaneeraustyömaan armoilla. Tarvitaan säännökset
- 10.1.2 Rakennusvalvonnan, pelastuslaitoksen ja työsuojelupiirin näkemyseroja
- 10.1.3 Kylpyhuoneen tuulettamaton alakatto
- 10.1.4 Suurimmat lvi-alan ongelmat muodostuvat kuntakohtaisista eroista
- 10.1.5 Varsinaisia kipupisteitä ovat märkätilojen asukasvetoiset peruskorjaukset
- 10.1.6 Käyttövesiputkistojen materiaalivalinnat - paikalliset erot veden laadussa
- 10.1.7 Pohjaviemärien uusinta
- 10.1.8 LVI-puolella epäselviä asioita - huoneistohotelli toimistorakennuksessa
- 10.1.9 Korjaukset määräyksiä joustavasti soveltaen
- 10.1.10 Kuntakohtaiset tulkintaerot
- 10.1.11 Uudisrakentamissäännösten soveltaminen vanhoihin rakennuksiin
- 10.1.12 Kokemuksia viranomaistulkintojen näkemyseroista - ministeriö vaatii?
- 10.1.13 Raitisilman otto lasitetun parvekkeen kautta
- 10.1.14 Vanha hoitolaitos toimistotilaksi
- 10.1.15 Talonpoikaistyyppisten maaseudun asuinrakennusten korjaus
- 10.1.16 Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon vaatimus
- 10.1.17 Jäteilman johtaminen katolle vai puhallus seinästä
- 10.1.18 IV-laitteet vesikatolla
- 10.1.19 Pystysuorien iv-hormien pinnoitus
- 10.1.20 Märkätila kerrostalohuoneistoon, oma huippuimuri katolle?
- 10.1.21 Kartanon navetta taidekeskuksen kokoontumistilaksi ja runokirjastoksi
- 10.1.22 Modernin arvorakennuksen suojelu - matalat tuuletusputket
- 10.1.23 Ilmanvaihdon mitoitus suojelukohteessa
-
11 Lämmöneristys - energia
- 11.1 Energiansäästö ja vanha rakennuskanta
- 11.2.1 Hirsitalon entistys; rakennusvalvonta vaati uuden rakennuksen rakentamissäännösten noudattamista
- 11.2.2 Julkisivun lämmöneristyksen parantaminen soveltuvin osin
- 11.2.3 Ulkovaipan lisäeristäminen - vaihtelevia viranomaiskäytäntöjä
- 11.2.4 Ikkunoiden tarpeeton uusiminen, rakennusvalvonta ei puutu asiaan
- 11.2.5 Modernin rakennuksen suojelu vaikeata
- 11.2.6 Erilliset ohjeet korjausrakentamiselle?
- 11.2.7 Energialaskelman edellyttäminen ja sen laatu
- 11.2.8 Säädösten soveltaminen ongelmana
- 11.2.9 Pisteytetään kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot
- 11.2.10 Korjausrakentamisen strategian sidosryhmäkyselyn vastauksia energiataloudesta
-
12 Paloturvallisuus
- 12.1 Vanha talo - uudet palosäännökset
- 12.2.1 Rakenteellisia poikkeamia
- 12.2.2 Uloskäytävät ja rakenteiden luokka
- 12.2.3 Toisen kerroksen käyttö vanhassa puutalossa
- 12.2.4 Poistumisetäisyys muutama metri liian pitkä
- 12.2.5 Korjaussuunnittelu puukaupungissa - asemakaavamääräyksissä maininta joustamisesta
- 12.2.6 Koulu majoitusrakennukseksi
- 12.2.7 Kokemuksia viranomaistulkintojen näkemyseroista sprinklauksessa
- 12.2.8 Aikuisten oppilaitoksen peruskorjaus, poistumiskysymyksiä
- 12.2.9 Aikuisten oppilaitoksen peruskorjauksen ongelmia
- 12.2.10 Aikuisten oppilaitoksen peruskorjaus, porrashuoneiden ja lasiväliovien osastointivaatimus
- 12.2.11 Vaatimustaso muutoksissa on kirjava, savunpoistosta ei koskaan tiedä
- 12.2.12 Vanhan hissin jatkaminen kellariin ja ullakolle
- 12.2.13 Jälkiasennushissit porrashuoneisiin
- 12.2.14 Rakennuksen korjaus ilman käyttötavan muuttamista
- 12.2.15 Toimistotilojen rakentaminen ullakolle
- 12.2.16 Varatiet asuinrakennuksessa
- 12.2.17 Maatilarakennusten osastokoot ja suunnittelijat
- 12.2.18 Modernin arvorakennuksen muutossuunnittelu
- 12.2.19 Poistumistieportaikkojen lasiseinät
- 12.2.20 Vanhojen palo-ovien kunnostaminen ja ns. kahden metrin sääntö
- 12.2.21 Parvekkeiden väliseinä / onko lasitettu parveke ulkotilaa
- 12.2.22 Vanhojen rakenteiden palonkestävyyksien todentaminen
- 12.2.23 Paloviranomaisten vaatimukset arvorakennusten käyttötarkoituksen muutoskohteissa
- 12.2.24 Osastointivaatimuksia käyttötarkoituksen säilyessä
- 12.2.25 Tikkurapatut puuvälipohjat
- 12.2.26 Porrashuoneiden koko; erilaisia tulkintoja naapurikunnissa
- 12.2.27 Palomiehet kohottaneet vaatimustasoa; erilaisia tulkintoja naapurikunnissa
- 12.2.28 Sprinklausvaatimus "kuutamopykälän" perusteella
- 12.2.29 Paloviranomaisten vaatimuksia linjasaneerauksessa
- 13 Rakennusfysiikka
-
14 Sähkötekniikka korjausrakentamisessa
- 14.1.1 Sähköalan kuuluminen TEM:in hallinnonalaan tuottaa ongelmia
- 14.1.2 Sähköä roskakoreissa, vaatimus hoitotilojen lisäpotentiaalintasauksesta
- 14.1.3 Pääsuunnittelijalla ei ole säännösten tukea sähkösuunnittelijan suhteen
- 14.1.4 Pienten taloteknisten yksityiskohtien säilyttäminen suojellussa rakennuksessa on vaikeaa
- 14.1.5 Linjasaneerauksen ongelmat asukkaalle; käyttäjän kokemuksia säännösten tulkinnasta
- 14.1.6 Uloskäytävien sähköasennukset ja niiden tarkastaminen
- 15 Väestönsuojat
-
16 Ääneneristys
- 16.1 Ääneneristys korjausrakentamisessa
- 16.2.1 Peruskorjattavan kaupunkikerrostalon ääneneristyskysymyksiä
- 16.2.2 Vanha välipohja ei täytä ääneneristysmääräyksiä
- 16.2.3 Kaavan vaatimus liiketiloista 1. kerroksessa aiheuttaa ääniongelmia vanhassa talossa
- 16.2.4 Kahden asuntolan muutos; ääneneristävyys huoneistojen välillä
- 16.2.5 Kaavan vaatimus ääneneristävyydestä ulkoista melua vastaan
- 16.2.6 Kaavamääräykset kumoavat toisensa, rakennus kärsii
- 16.2.7 Uudisrakentamismääräysten mukaiset vaatimukset johtavat kohtuuttomuuteen
Hae sivuilta
Hakusanoja:
KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:
A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys
Rakennussuojelu / Rakennustaide / Hissi / Esteettömyys / Rakennuslupaharkinta / Suunnittelijapätevyys / Museoviranomainen 8.2.9 Hissin rakentaminenMuseoviranomaisten toiminta asettaa tiettyjä rajoituksia erityisesti peruskorjauksessa. Mm. putkistojen sijoittaminen ei ole vapaata, esim. porrashuoneisiin ei voi sijoittaa tai ei voi rakentaa hissejä koska muuttaa portaiden ilmettä. Arvio menettelystä:Porrashuone on käyttäjien kannalta tärkeä yhteinen, puolijulkinen sisätila, joka varsinkin vanhemmissa rakennuksissa suunniteltiin aina arvokkaaksi ja jota todella kannattaa suojella. Esimerkiksi putkinousujen sijoittaminen suojeltuun porrashuoneeseen ei ole suojelutavoitteen mukaista. On lisäksi muistettava, että MRL 118 § – kielto turmella historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia koskee myös sellaisia rakennuksia sisätiloineen, joita ei ole erikseen suojeltu. Hissien rakentaminen peruskorjauksen tai ullakkorakentamisen yhteydessä on vaativa tehtävä mutta onnistuu useimmiten, jos porrashuone suunnitellaan ammattitaitoisesti. Vaikeutena mitoituksen lisäksi koetaan standardihissien soveltumattomuus arvokohteisiin. Niihin tarvitaan tarkka suunnitelma ja mittatilausratkaisu, jonka hinta saattaa olla paljon tavanomaista hissiä kalliimpi – mutta eihän se porrashuonekaan ole tavanomainen. Hyviä esimerkkejä on olemassa |