Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Käyttötarkoituksen muutos / Laajennus / Huonekorkeus / RakMK G1

2.1.9 Ullakolla ja kellarissa tehtävän laajennuksen huonekorkeus

Tapaus: 

Jos tulee esimerkiksi laajennusta korjaustyön yhteydessä, on se rakennettava uudisrakentamisen säännösten mukaan. Rakentamismääräyskokoelma on ymmärretty pääasiassa ohjeina korjausrakentamisessa ja säännöksinä silloin kun mahdollista.

Kuitenkin vanhan rakennuksen ullakolle ja kellariin rakennettavien huoneiden huonekorkeuden kanssa on jatkuvasti ongelmia; 2400 mm on usein saavuttamattomissa.

Arvio menettelystä:

Korjausrakentamisessa [uuden] rakennuksen rakentamisen säännöksiä sovelletaan aina olevan rakennuksen lähtökohdista ja sitä kunnioittaen.

Laajennuskin pienimuotoisena on vanhan rakennuksen muuttamista tai korjaamista, jossa säännöksiä saattaa olla tarpeen soveltaa vanhan rakennuksen ehdoin ja soveltuvin osin. Suurempi, omille perustuksilleen tehtävä laajennus on tietenkin uusi ja verrattavissa rakennuksen rakentamiseen. Pääosin sovelletaan uuden rakennuksen rakentamisesta säädettyä; kuitenkin liitoskohta vanhaan edellyttää viranomaisharkintaa soveltuvin osin, jotta uudet vaatimukset eivät ”valuisi” uudelta puolelta liiaksi vanhalle osalle. Suurta lisärakentamista vanhan vaipan ulkopuolelle ei kuitenkaan voi tehdä vanhoihin säännöksiin nojautuen.

Kerrosalan lisääminen vaipan sisällä (esimerkiksi ullakkorakentaminen) on vanhan rakennuksen korjaamista, johon liittyy käyttötarkoituksen muutos. Toimenpide ei automaattisesti laukaise pakkoa noudattaa voimassa olevia säädöksiä [uuden] rakennuksen rakentamisesta.

Sekä laajennuksen että kerrosalan lisäämisen kohdalla on erityisesti ”huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.”
[MRL 118 §].

Asuinhuoneen korkeuden on voimassa olevan G1:n mukaan oltava vähintään 2500 mm ja pientalossa 2400, vähäisellä huoneen osalla sallitaan 2200. Asuinhuoneen huonekorkeus on ollut hyvin pitkään säädetty joko em. mittaan tai korkeammaksi. Useissa vanhoissa kaupunkien rakennusjärjestyksissä on myös mainintoja huonekorkeudesta.

Matalimmillaan huonekorkeussäädös oli vuoden 1959 rakennusasetuksessa, jolloin erityisestä syystä voitiin sallia yksittäisiä 220 cm korkeita huoneita, normaalivaatimus tällöinkin oli 250 ja pientaloissa 240 cm. Huonekorkeusvaatimus koski tuolloin myös työhuoneita. Yleinen kerroskorkeusvaatimus oli ko. asetuksessa 280 cm; nykyisen G1:n mukaan asuntoja sisältävien kerrostalojen kerroskorkeusvaatimus on 3000 mm.

Kun huonekorkeuspykälä jätettiin pois nykyisestä maankäyttö- ja rakennusasetuksesta, uusien rakennusten työhuoneiden korkeusvaatimus on löydettävissä mutkan kautta: MRA 52 § 1 momentin mukaan työtilojen suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osin RakMK G1:n asuntosuunnittelulle asetettuja asuinhuonetta koskevia vaatimuksia.