Hae sivuilta

Hakusanoja:

KOPIOI HAKUKENTTÄÄN:

A2 (kirjoita etsimäsi lyhenne)
Ammattitaito
Asemakaava
Asemapiirros
Asukkaat
Asumisterveysohje
Asumisviihtyvyys
Asuntola
Asuntosuunnittelu
Avoportaat
Energia
Energialaskelma
Ennakkotapaus
Esteettömyys
Henkilöturvallisuus
Hirsitalo
Hissi
Hoitolaitos
Huonekorkeus
Hyvä hallinto
Ikkunamuutos
Ilmanvaihto
Kestävä kehitys
Kuntakohtaiset tulkintaerot
Kuoliaaksi korjaaminen
Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kynnys
Käyttötarkoituksen muutos
Käyttöturvallisuus
Laajennus
Liiketila
Linjasaneeraus
Loma-asunto
Luvanvaraisuus
LVI-tekniikka
Lämmöneristys
Moderni arvorakennus
MRL 13 § soveltaminen
Museoviranomainen
Olennaiset esteettiset vaatimukset
Osastointi
Ovet
Paloluokat
Palokonsultti
Palosuojaus
Paloturvallisuus
Paloviranomainen
Parvekkeet
Peruskorjaus
Pesutilat
Poikkeamislupa
Poistuminen
Portaat ja kaiteet
Pysäköinti
Pätevyydet
Pääsuunnittelija
Rakennusfysiikka
Rakennushankkeeseen
ryhtyvä
Rakennuslupa
Rakennuslupaharkinta
Rakennuslupakynnys
Rakennuslupakäsittely
Rakennussuojelu
Rakennustaide
Rakennustapaohjeet
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakenteiden
palonkestävyys
Savunpoisto
SFS-standardit
Sprinklaus
Suunnittelijan tehtävät
Suunnittelijapätevyys
Sähkösäännösten ongelmat
Sähkösuunnittelu
Sähkötarkastus
Sähkötekniikka
Tarkistuslistalomakkeet
Terveellisyys
Terveysviranomainen
Tonttirekisteri
Turvallisuus
Työmaa
Ullakkorakentaminen
Uloskäytävät
Uudisrakentaminen
Varatie
Viranomaisohjaus
Viranomaisresurssit
Viranomaisyhteistyö
Väestönsuoja
Vähäinen poikkeaminen
Välipohjat
Ääneneristys

Asemakaava / Käyttötarkoituksen muutos / Rakennussuojelu / Asuntosuunnittelu / Ääneneristys / Kuoliaaksi korjaaminen

16.2.4 Kahden asuntolan muutos; ääneneristävyys huoneistojen välillä

Tapaus: 

Sairaalan henkilökunnan asuntolarakennukset erotettiin sairaala-alueen asemakaavasta omille tonteilleen, joille laadittiin asemakaava. Toisesta asuinkerrostalo määräyksellä AK ja toisesta asuntola määräyksellä AKS, lisäksi kummallekin suojelumerkintä sr-2 ja siihen lisämääreitä.

Asuntolarakennus korjataan alkuperäiseen käyttöönsä, käyttötarkoitus ei muutu (siis alkuperäisestä, välissä on luvattomia vaiheita). Aiemmin oli kyllä sellainenkin tulkinta, että koska torniin tehdään noin sata uutta kylpyhuonetta, niin se on niin massiivista korjaamista, että se laukaisee nykymääräysten noudattamisen; tässä vaiheessa mm. laskettiin väestönsuojan pinta-aloja jne.

Asunnoiksi korjattavalle rakennukselle edellytettiin uudisrakentamiseen verrattavaa rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutoksena. Ääneneristävyyteen vaikuttavat rakenteet vaadittiin tehtäväksi niin, että nykymääräykset asuntojen osalta täyttyvät; hankkeessa on mukana erillinen akustinen suunnittelija. Vaatimus tuottaa massiiviset levytysoperaatiot vanhoihin betonirakenteisiin. Rakennuttaja, myydessään niitä asuntoja kalliilla rahalla on kylläkin kannattanut äänieristysasian hoitamista kuntoon – asukkaat valittavat helposti.

Arvio menettelystä:

Tapauksessa on ns. ylikorjaamiseen viittaavia piirteitä. Ääniongelmat ovat asukkaitten yleisin valituksen aihe muusta käytöstä asuintaloiksi muutetuissa rakennuksissa; monet asuntorakennuttajat tahtovat noudatettavaksi uudisrakennusten ääneneristysnormeja vaikka muista vaatimuksista haluttaisiinkin tinkiä.

Jos peruskäyttötapa – asuminen – säilyy, voidaan esittää kysymys, oliko tarpeen edellyttää uudisrakentamisnormien soveltamista, kun säännökset eivät sitä rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksissakaan välttämättä edellytä? Olisi otettava huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä soveltuvuus aiottuun käyttöön MRL 117 §:n tarkoittamalla tavalla ja sovellettava uuden rakennuksen rakentamiseen tarkoitettuja säännöksiä MRL 13 §:n mukaisesti vain soveltuvin osin.

”Kuoliaaksi korjaamisesta” tuli paljon palautetta kyselyihin vastanneilta. Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä haluaa muuttaa ja korjata liikaa, viranomaisen tulisi katsoa myös rakennuksen etua.