Viranomaisohjaus / Viranomaisresurssit / Rakennushankkeeseen ryhtyvä / Pätevyydet / RakMK A2 / Pääsuunnittelija

4.2.2 Viranomaisten resurssit eivät riitä maallikoiden ohjaukseen

Tapaus: 

Ajoitusongelma on osittain hankeosaamisen ongelma, ei yksin viranomaisten. Yhteydenotot tulevat liian myöhään tai väärällä tavalla. Tällä kohtaa on selvä aukko palvelutarjonnassa.

Varsinkin pienten hankkeiden oikeaan käynnistämiseen on liian vähän ohjausta. Moni luvanvarainen hanke käynnistyy tai jopa valmistuu ilman että mahdollista lupatarvetta olisi edes tiedostettu. Valvonta on helpompaa, jos hankkeet on ohjattu ajoissa oikeaan suuntaan, mutta minimit täyttävä hanke on usein eri asia kuin hyvä hanke.

Tiivistäen: Tarvitaan oikea, ohjaava asenne. Jos pyritään hallinnoimaan enemmän kuin ohjaamaan, tilanne on ennen pitkää mahdoton hallita.

Arvio menettelystä:

Viranomaisten resursseja ei saada mitenkään riittämään yksityiskohtaiseen hankeohjaukseen. Ohjauksen, neuvonnan, tiedotuksen ja valvonnan tulisikin keskittyä ohjaamaan rakennushankkeeseen ryhtyvää käyttämään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja rakennusalan ammattilaisia hankkeessaan MRL 119 §:n edellyttämällä tavalla:

”Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.”

RakMK A2 antaa tästä lisämääräyksiä ja -ohjeita.
 
Rakennushankkeeseen ryhtyvän tehtävänä on yhdessä hankkeen pääsuunnittelijan kanssa mm. huolehtia rakennussuunnittelun ja erikoisalojen suunnittelun tarpeen määrittelemisestä sekä selvittää rakennushankkeen vaatimat ja riittävät tosiasialliset edellytykset hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Pääsuunnittelijan tehtävänä on mm. huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen.

Rakennuksen korjaus- ja muutostyön ja lisärakentamisen osalta RakMK A2 mainitsee myös erikseen, että suunnittelun lähtökohtia ovat lisäksi rakennuksen sisä- ja ulkoarkkitehtuuri, sen historialliset ja rakennustaiteelliset ominaisuudet, käytetyt materiaalit, rakennustapa, rakennuksen kunto selvitettynä yleensä kuntotutkimuksella sekä rakennuksen terveydelliset olosuhteet ja rakennusfysikaaliset ominaisuudet.

Suunnitteluyhteistyötä edellyttävät esimerkiksi:
–  rakennussuojelunäkökohdat;
–  rakennuksen sisäilmaston, energiatalouden ja elinkaarinäkökohtien tavoitteet sekä
    rakennusfysikaaliset seikat kuten rakenteiden lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toiminta; sekä
–  tavoitteeksi asetetun turvallisuustason saavuttaminen.