Korjaus- ja muutostyön käsite / RakMK G1 / Asuntosuunnittelu / Esteettömyys / Pesutilat / Ovet 8.2.11 Pesutilojen esteettömyysvaatimus tuottaa korjausrakentamisessa paljon ongelmiaTapaus a:Paritalon kellariin rakennettiin pesu-saunatilat. Tilaan johtava kapea ulko-ovi oli sokkelissa paikassa, johon ei ollut kulkumahdollisuutta. Sisäportaat olivat vanhat jyrkät kierreporrastyyppiset. Tapaus b:Korjauskohteissa kylpyhuoneiden muuttaminen esteettömiksi on usein teknisesti vaikeaa. Usein lattiarakenne pitäisi tehdä muusta materiaalista kuin betonista. Tällöin tosin askeläänivaatimukset eivät toteudu. Esimerkiksi kylpyhuoneen esteettömyyttä koskevat vaatimukset ovat aivan liian yksioikoisia ja johtavat sekä typeriin että kalliisiin ratkaisuihin; korjausrakentamisessa ei uskalleta ratkaista asioita tarkoituksenmukaisesti; mittaillaan vain kääntöympyrän kokoa. Tapaus c:Saunan ovileveysvaatimuksen poisto tai mikäli taloyhtiössä on yhteissauna ei esteetöntä leveyttä tarvitse noudattaa. Kerrostaloasuntojen kylpyhuoneisiin pyörähdysympyrän halkaisijaksi 1300 ja yksiselitteisesti maininta että pientaloissa, rivitaloissa ja pienkerrostaloasunnoissa joihin ei pääse hissillä ei tarvitse noudattaa esteettömyyssäännöksiä. Tapaus d:Jos esim. sauna on yläkerrassa ja sinne vaaditaan leveä saunanovi sen takia, että sinne on esteetön pääsy on mielestäni järjetöntä. Jos esteettömyyttä haetaan niin se vaatii muutakin kuin pelkän saunanoven leventämistä. Ja jos sitä muuta ei tehdä niin miksi leventää saunanovea. Asunnon saunan ovileveysvaatimus ei ole järkevä koska useimmiten sauna ei kuitenkaan sovellu liikuntarajoitteisen käyttöön. Tapaus e:Asuntojen kh- ja wc-tilojen mitoitusvaatimus on tosi hulppea, peruskorjauskohteissa soisi hieman joustoa mitoitusasioihin. Tietenkin siten, että tilat ovat toimivat. Kahden cm:n kynnys on melko korkea, kun siitä yrittää mennä pyörätuolia käyttäen yli. Tapaus f:Tietyt esteettömyyssäännökset ovat kuolleina syntyneitä: mm. saunan ovivaatimus, jota määräyksenomaisesti noudatetaan vaikka se juontaa G1 ohjeesta. Tapaus g:Tässä on ihan selkeä paikka tiivistää yhteistyötä rakentamista ohjaavan lainsäädännön, rakentamista ohjaavan kaavoituksen ja käytännössä edellä olevien pohjalta rakennussuunnittelua tekevän toimijoiden kesken. Käytännön tulokset ovat huonoja kompromisseja eivätkä palvele esteellistä. Ihanneolosuhteissa saattaa toimia, mutta niitä olosuhteita ei ole paljon. Ainakin omalta osaltani olen yrittänyt selvittää Ympäristöministeriöstä lähtien miten näitä esteettömyysasioita pitäisi ihan tosissaan soveltaa käytäntöön. Kunnollisia vastauksia ei ole tullut ja vastuuta on laitettu "paikallisten viranomaisten" ohjeistuksen varaan. Ja nämä onnettomat rakennustarkastajat joutuvat tekemään tulkintoja epämääräisten määräysten pohjalta ja virkavirheen pelossa varmuuden vuoksi kaiken varalta pahimman pelon pohjalta. Arvio tapausten ongelmista ja menettelyistä:Ongelmana ovat uudisrakentamista säätelevät asuntosuunnittelun esteettömyysvaatimukset, joita on ruvettu noudattamaan osassa Suomen kuntia myös korjausrakentamisessa. Asuntojen esteettömyyssäännösten osalta on syytä muistaa, että silloin, kun
Rakentamismääräyskokoelman G1-osaa sovelletaan siis vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. RakMK G1:ssä määräyksenä annettua ovimittaa sekä G1:n selostuksessa (!) olevaa viittausta F1:n ohjeeseen (!) vaaditaan usein turhan kirjaimellisesti noudatettavaksi myös korjausrakentamisessa. Tapauksessa a ratkaisu ei ollut perusteltu – liikuntaesteinen henkilö ei edes pääse kellariin eikä rakennuksen käyttötapakaan muutu. Koska uudet pesutilat parantavat nykyisten käyttäjien terveydellisiä olosuhteita, olisi vaatimukset rajoitettava siihen. Invaympyrä on helppo mutta vanhan rakennuksen korjaamisessa usein tarpeettoman kaavamainen väline tarkoituksenmukaisuustarkasteluun. Lisäksi helposti unohtuu, että vaikka suuri vapaa lattiapinta pesutilassa on etu pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjälle, se on turvallisuusriski sellaiselle apuvälineittä liikkuvalle, jolla on huimaustaipumusta tai muuten liikkuminen vaikeaa ja tasapainon säilyttäminen ongelma. Korjaus- ja muutostyössä viranomaiselta nimenomaan edellytetään harkintaa rakennuksen ehdoin ja siten, että tarkastellaan rakennuksen toimintaa kokonaisuutena. Uusia, omatoimisuuteen kannustavia pesutilaratkaisuja hoitolaitoksiin ja palveluasumiseen on tutkittu viime aikoina; G1:n tarkistaminen vähemmän kaavamaiseksi olisi paikallaan. |